Timber asiakaslehti 2020/2021

2020

2021

METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI

LAATUA PARANTAVA SAHAUS METSÄN HYVÄ HOITO HIILTÄ SITOVA RAKENTAMINEN

Sisältö METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI

SEURAA METSÄ FIBREÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA

PÄÄKIRJOITUS Luomme asiakkaillemme kestävää kasvua pohjoisesta puusta SIVU 4

AMMATTILAINEN Victoria Eklund viihtyy Rengon sahalla SIVUT 54–55

LUKUOHJE Uusi lehti, uutta sisältöä verkkoon SIVU 5

TUOTANTOLAITOKSET Kuusi modernia tuotantolaitosta SIVU 56

LYHYESTI Tavoitteena fossiilivapaat sahatavarakääreet SIVUT 6–7

POHJOINEN PUU Lujaa, kestävää ja vaaleaa sahatavaraa SIVU 57

MATERIAALINA PUU Uusi puurakentaminen perustuu teollisiin materiaaleihin SIVUT 8–13

METSÄ FIBRE Johtava sellun, sahatavaran ja biotuotteiden valmistaja SIVUT 58–59

PUURAKENTAMISEN TULEVAISUUS, SIVUT 8–13

KESTÄVÄÄ METSÄNHOITOA, SIVUT 28–35

HIILIJALANJÄLKI Sahatavara varastoi hiiltä vuosikymmenien ajan SIVUT 14–15

INNOVAATIOT JA INVESTOINNIT Raumalle rakennetaan maailman modernein saha SIVUT 16–19

ASIAKKAAMME Mocopinuksesta kasvoi palveluiden tuottaja SIVUT 20–21

VISIO Toimitusjohtaja Ismo Nousiainen: Tavoitteena erinomaisuus SIVUT 38–41

NÄKÖKULMA Turvallisuus pitää rakentaa yhdessä SIVU 53

RAUMAN UUSI SAHA, SIVUT 16–19

KATSE MARKKINOIHIN Hiiltä sitova puurakentaminen on uusi mahdollisuus SIVUT 22–25

LÄHIKUVASSA Laivausten optimointi vähentää kuljetuskustannuksia SIVUT 42–45

HUOLELLISESTI SUUNNITELTUA MERILOGISTIIKKAA, SIVUT 42-45

ASIAKKAAMME R.T.D. Crawford investoi kasvuun SIVUT 26–27

PALVELUMME Verkkokauppaa, laatuinformaatiota ja toimitusten seurantaa SIVUT 46–47

KESTÄVÄ METSÄNHOITO Havupuun kasvatus tukkipuiksi vaatii pitkäjänteistä työtä SIVUT 28–35

ASIAKKAAMME Virolainen Barrus on jo merkittävä komponenttien tuottaja SIVUT 48–51

MEGATRENDIT Puu- ja kuitutuotteet ratkaisevat monia ongelmia SIVUT 36–37

TIMBER TECH Rauma tuo konenäön sahateollisuuteen SIVU 52

TERVETULOA

Näin luet uutta Timber-asiakaslehteämme

Olemme koonneet yhteen sahateollisuuden viimeisimmät uutiset, trendit ja näkemykset. Jaamme ne kanssasi seuraavilla sivuilla. Lehti ilmestyy kerran vuodessa, ja sitä tehdään asiakkaillemme kaikkialla maailmassa.

KESTÄVÄÄ KASVUA POHJOISMAISESTA PUUSTA

Hyvä lukija, käsissäsi on sahatavaraliiketoimintaan keskittyvän uuden asiakaslehtemme Timberin ensimmäinen numero!

Kulunut vuosi toi asiakkaillemme monia muutoksia. Suurimpana muutoksena sahatavaran myyntimme ja asiakaspalvelumme siirtyivät Metsä Woodilta Metsä Fibrelle.

Uudistimme myös brändimme. Nordic Timber siirtyi syrjään entistä vahvemman Metsä-brändin tieltä. Samalla yhtenäistimme laivausmerkkien sekä sahatavarahuppujen ja -kääreiden ulkoasun.

Timber-lehti julkaistaan neljällä kielellä: suomeksi, englanniksi, kiinaksi ja ranskaksi. Lehdessä on artikkeleita sahateollisuudesta, sahaus- tekniikasta, metsänhoidosta ja asiakkaistamme. Voit lukea lehteä myös verkossa. Löydät sen osoitteesta www.customermagazine. metsafibre.com . Julkaisemme säännöllisesti sahateollisuutta käsitteleviä sisältöjä myös osoitteessa metsafibre.com/fi . Tilaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Timber-uutis- kirjeemme, niin pysyt ajan tasalla sahateollisuuden ja Metsä Fibren kuulumisista! Lähetä viesti otsikolla “uutis- kirjeen tilaus” osoitteeseen metsafibre.marketing@ metsagroup.com

Kaiken tekemämme työn takana on kunnianhimoinen tavoitteemme luoda asiakkaillemme kestävää kasvua uusiutuvasta pohjoisesta puusta.

Joillain tämän lehden sivuilla on QR-koodi. Kun skannaat sen mobiililaitteellasi, koodi ohjaa sinut sisältöön, jossa on lisätietoa lehden sivulla olevasta aiheesta.

Uusi Timber-lehtemme ulkoasu on pohjoismaista alkuperäämme kuvastavan uuden brändimme mukainen. Lehden teemoja ovat muun muassa uusi sahausteknologia, kestävä metsänhoito, ainutlaatuiset palvelumme sekä tietenkin asiakkaamme.

LISÄTIETOJA QR-KOODEISTA: WWW.QR-KOODI.NET

Toivomme Timberin tarjoavan mielenkiintoisia lukuhetkiä!

EVA MARTIN Päätoimittaja

NÄIN LUET QR-KOODIN Kun mobiililaitteeseesi on asennettu QR-koodin lukijaohjelma, voit lukea QR-koodeja. Käynnistä mobiililaitteesi QR-sovellus. Lue QR-koodi asettamalla koodi keskelle kameran tai tabletin näyttöä tai näytön ikkunaan siten, että koodi näkyy kokonaan. Useissa QR-lukijoissa koodin skannaus tapahtuu automaattisesti. Jos näin ei ole, valitse näytöltä skannaustoiminto. Mobiililaitteesi internet-selain siirtyy QR-koodin sisältämän informaation mukaiselle web-sivulle.

P.S. Kuulisimme mielellämme mielipiteesi lehdestä. Voit lähettää meille palautetta osoitteeseen: metsafibre.marketing@metsagroup.com. Kiitos!

Lyhyesti

TAVOITTEENA FOSSIILIVAPAAT SAHATAVARAKÄÄREET Yhtenä Metsä Fibren kestävän kehityksen tavoitteena on siirtyä sahatavaran muovikääreistä fossiilittomiin kää- reisiin. Tavoite on, että vuosikymmenen puolessa välissä fossiilittomista raaka-aineista valmistetut kääreet ovat jo laajassa käytössä, kertoo Metsä Fibren kehityspäällikkö Tuomas Arminen . Tulevat kääreet voivat olla kuitupohjaisia, biomuovista valmistettuja tai molempien yhdistelmiä. ”Olemme tutkineet mahdollisia kehityspolkuja. Näem- me, että tulevaisuudessa kääreet ovat kuitupohjaisia. Alkuvaiheessa materiaalina saatetaan käyttää esimerkiksi mäntyöljystä valmistettuja muoveja”, Arminen sanoo. Fossiilittomien kääreiden kehittäminen täysin uusista materiaaleista on vaativa hanke. Kääreen pitää suojata tuotteita lialta, kosteudelta ja ultraviolettivalolta. Sen pitää kestää mekaanista rasitusta ja suojata tuotteita kuljetusvaurioilta. Lisäksi kääreissä pitää olla kitkapinta, joka estää nippujen liikkumisen ja mahdollistaa niiden päällä kulkemisen myös liukkaissa olosuhteissa. ”Haaste on suuri, mutta haluamme olla edelläkävijöitä fossiilittomuudessa ja kehittää toimivia ratkaisuja nopeas- ti. Yhteistyö pakkausmateriaalien toimittajien kanssa on jo aloitettu.” Metsä Groupin kestävän kehityksen tavoitteissa on lin- jattu, että konsernin kaikkien tehtaiden pitää olla fossiili- vapaita vuoteen 2030 mennessä. Tavoite kattaa varsinais- ten tuotteiden lisäksi tuotepakkaukset.

ASIAKKAILTA PÄÄOSIN POSITIIVISTA PALAUTETTA

LAIVAUSMERKIT KERTOVAT SAHATAVARAN LAJIN JA OMINAISUUDET Sahatavaraan leimattavissa laivausmerkeissä on siirrytty käyttämään Metsä-tunnuk- sia sekä puun laatuluokkaa ilmaisevaa tunnusta. Sahata- vara lajitellaan eri laatuluok- kiin teknisten ja visuaalisten ominaisuuksien perusteella. Kuusisahatavaralla merkin pohjaväri on vihreä ja mänty sahatavaralla punainen. Laivausmerkit kertovat tilaajalle myös sahatavaran valmistajan.

Laadukkaat tuotteet ja toiminnan luotettavuus toistuivat onnistumisina Metsä Fibren uusimmassa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Tämä viittaa siihen, että korkealuokkaiset tuotteet ja luotettavat toimi- tukset ovat tärkeimmät vahvuutemme. ”Saimme paljon hyvää palautetta. Koen, että olemme onnistuneet palvelujemme ja toimin- tamme rakentamisessa ja kehittämisessä”, kertoo sahatavaran myyntijohtaja Saku Pänkäläinen . Hyviä arvosanoja sai erityisesti toiminnan luotet- tavuus. ”Asiakkaillamme on tunne, että teemme sen, minkä lupaamme. Vaikka markkinat muuttuisivat, pidämme lupauksemme. Yleisesti koko Metsä- brändillä on hyvä maine.” Vapaa kommentointimahdollisuus näkyi tänä vuonna palautteen kasvaneessa määrässä. ”Asiakkaat kertoivat rehellisesti, mitä meissä arvostavat, mutta antoivat palautetta myös kehityskohteista.”

PUUTEKNOLOGIARYHMÄ AVAA OVIA TULEVAAN

Metsä Groupin tutkimus ja kehitys -toiminnon alaisuudessa toimiva puu- teknologiaryhmä etsii uusia tapoja hyödyntää puuraaka-ainetta mekaanisen metsäteollisuuden tuotteisiin. Lisäksi ryhmä seuraa, edistää ja koordinoi konsernin puuteknologian ulkoista tutkimusta kokonaisuutena. ”Päämääränämme on puuraaka-aineen mahdollisimman tehokas hyö- dyntäminen sekä uusien teknologioiden ja ideoiden arviointi ja vieminen nopeasti käytäntöön konkreettisten tuotteiden valmistamisessa Metsä Grou- pissa”, kertoo Metsä Fibren kehityspäällikkö Raili Koponen . Puuteknologiaryhmällä on kolme pääteemaa: 1) puuraaka-aine ja sen mahdolliset laatu- ja saatavuusmuutokset, 2) kestävä kehitys ja puun käyttö rakentamisessa sekä 3) tulevaisuuden osaamistarpeiden selvittäminen. Puuteknologiaryhmässä on asiantuntijoita Metsä Fibrestä, Metsä Forestista ja Metsä Woodista. ”Pidän Metsä Groupin sisäistä verkostoa todella tärkeänä. Kun meillä on omaa tietämystä, voimme jakaa tietoa, oppia toisilta ja viedä hankkeita ai- empaa nopeammin eteenpäin. Voimme myös testata erilaisia ratkaisuja itse.” Ryhmällä on myös laaja ulkoinen verkosto, joka koostuu pääasiassa oppi- laitoksista ja puuteknologiayrityksistä. ”Haluamme, että teolliset toimijat löytävät toisensa niin, että lopputulokse- na on paras mahdollinen osaaminen”, Koponen sanoo. Eräs ajankohtaisista projekteista on saanut työnimen ‘ Männyn uudet mah- dollisuudet’ . Se liittyy myös Rauman tulevaan sahaan. ”Projektin tavoite on tunnistaa uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia valmistaa männystä uusia tuotteita. Puunhankinta- ja valmistusprosessit optimoidaan niin, että männyn arvokkaimmat osat saadaan hyödynnettyä uudella tavalla. Lisäksi käyttöä pitää löytää rungon kaikille osille. Koko palapelin pitää toimia.”

TUOTENIMET YHTENÄISIKSI Metsä-tuotemerkki on nyt vahvemmin näkyvissä kaikissa sahatavaratuotteissa ja -pal- veluissa. Osana tätä muutosta myös tuotenimet on muutettu. ”Olemme selkiyttäneet valikoimamme nimistöä ja siirtäneet kaikki sahatava- ratuotteemme yhtenäisen Metsä-brändin alle. Haluamme tälläkin tavalla palvella asiakkaita paremmin”, kertoo Ari Harmaala , Metsä Fibren myynti- ja asiakkuusjohtaja.

SAHATAVARAKÄÄREET UUDEN BRÄNDI-ILMEEN MUKAISEKSI

Sahatavaran suojamuoveihin aiemmin kirjattu Nordic Timber -tunnus sai väistyä. Nyt valkoisiin huppuihin on painettu mustalla fontilla Metsä ja vihreällä värillä Hirvi-logo sekä suomalaista luontoa kuvastava metsäkuosi. Metsä Fibren sahoilta lähtevän sahatavarapa- ketin päälle kietaistaan useimmiten huppu tai kääre. Näin sahatavara on suojassa pölyltä, lialta ja vedeltä kuljetuksen ja välivarastoinnin ajan.

Mäntyöljystä saattaa tulla uusien kääreiden raaka-aine.

Vuonna 2019 valmistunut norjalainen Mjøstårnet on maailman korkein puurakennus. Siinä on 18 kerrosta.

LUE LISÄÄ PUURAKENTAMISESTA

Puutalot ovat vahva ase ilmastonmuutoksen torjumisessa. Odotettavissa onkin puurakentamisen suosion kasvaminen. Uusi puurakentaminen perustuu teollisesti valmistettuihin materiaaleihin ja suurelementteihin, jotka kootaan nopeasti valmiiksi taloiksi. KOHTI KORKEUKSIA

SILJA EISTO, kuvat RICARDOFOTO, MARTIN GRINCEVSCHI/UNSPLASH & CLAUDIO SCHWARZ/UNSPLASH

Maailman väestö siirtyy kaupunkeihin kiihtyvällä vauh- dilla. Tämä merkitsee, että maapallolla rakennetaan pian suuri määrä uusia asuntoja, liikerakennuksia ja toimistoja. Haaste on valtava, ja se pitäisi ratkaista ilman kasvihuo- nekaasujen määrän kasvua. Nykyisellään rakentaminen tuottaa noin 30 prosenttia koko maailman hiilidioksidi- päästöistä. Ratkaisu saattaa löytyä puurakentamisesta. Puu on fossiiliton vaihtoehto. Se sitoo hiiltä koko elinkaa- rensa ajan, ja parhaimmillaan hiili sitoutuu puurakentei- siin sadoiksi vuosiksi. Yale School of Environment ja Potsdam Institute for Climate Impact Research julkaisivat tammikuussa 2020 tutkimuksen, jonka mukaan kaupunkien puurakentamista lisäämällä voidaan sitoa globaalisti 10–68 miljoonaa ton- nia hiiltä vuodessa. Samalla rakentamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola kertoo, että kiinnostusta puurakentamiseen selittää ja toi- saalta tukee useampi megatrendi. Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen luovat paineita uusien asuntojen rakentamiselle nimenomaan kaupunkeihin. ”Ilmastonmuutos on iso tekijä. Kaikki pohtivat, millä keinoin sitä vastaan voi taistella. Puurakentamisen selkeä etu on, että jo nykyisillä ratkaisuilla pystytään välittömästi leikkaamaan rakentamisen hiilipiikkiä.”

Espanjalaisen Metropol Parasolin suunnittelussa hyödynnettiin tietokonemallinnusta.

BRUMUNDDAL, NORJA: MJØSTÅRNET

Puukerrostalo lunasti valmistues- saan maaliskuussa vuonna 2019 maailman korkeimman puuraken- nuksen tittelin. Se on 85,4 metriä korkea, ja siinä on 18 kerrosta. Talossa on asuinhuoneistoja, hotelli ja toimistoja. Rakenta- misessa on hyödynnetty lähellä tuotettuja puutuotteita.

YHTEINEN TAVOITE, ERIÄVÄT TOTEUTUSTAVAT Puu ei suinkaan ole uusi materiaali rakentamisessa. Kan- sanrakentamisessa ja pienrakentamisessa se on maailman yleisin rakennusmateriaali. Puukerrostaloissa tilanne on toinen. Vaikka kiinnos- tus puurakentamiseen on vahvaa, on sen kehitys hyvin markkinakohtaista. Ruotsissa puukerrostalojen osuus talokannasta on 9–10 prosenttia. Sen sijaan Pohjois-Amerikan markkinoilla puukerrostalojen osuus on ollut vuosikymmenten ajan korkea. Puurakentaminen on ollut toimiva keino varautua maanjäristyksiin. ”Yhdysvalloissa 80 prosenttia kaikista kerrostaloista on tehty puusta. Sitä ei moni tiedä, koska ne eivät ulospäin näytä puurakennuksilta. Niissä käytetään myös muovipa- neeleita ja rappausta”, sanoo Tampereen yliopiston raken- nusopin professori Markku Karjalainen . Hän kertoo, että Yhdysvalloissa osaamista on erityises- ti edullisesta suuren mittakaavan rakentamisesta. Tekni- nen rakennusosaaminen on puolestaan korkealla tasolla Keski-Euroopan maissa, kuten Itävallassa ja Sveitsissä. Ymmärrys puun ympäristökilpailukyvystä ja hyödyistä lisääntyy, mutta monessakaan maassa ei ole suuria omia puuvarantoja. Yale School of Environmentin ja Potsdam Institute for Climate Impact Researchin tutkijat muistuttavat, että mo- nissa maissa tarvitaan panostusta kestävään metsänhoi- toon ja metsien uudistamiseen. Lähivuosina puurakentamisen yleistyminen vaatii vah- vaa vientiä maista, jotka pystyvät tuottamaan sahatavaraa. Suomalainen puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä, ja on erittäin korkealaatuista. Siksi suomalaisesta puusta valmistettu sahatavara soveltuu erinomaisesti vaa- tiviinkin rakennuskohteisiin. PUURAKENTAMINEN VAATII UUTTA AJATTELUA Puurakentamisen suurin kasvupotentiaali on nimen- omaan suurrakentamisessa. Suureen suosioon ponnah- taminen vaatii uudenlaisten toimintatapojen opettelua. Puinen kaupunkirakentaminen vaatii rakennusteknii- koilta uusiutumista sekä kykyä sopeutua ahtaissa ympäris- töissä toimimiseen. Mikkola kertoo, että puukerrostalojen

SEVILLA, ESPANJA: METROPOL PARASOL

Kyseessä on yksi maailman suu- rimmista puisista rakennelmista, joka koostuu 3 400 puuelemen- tistä. Pituutta sillä on 150 metriä ja leveyttä 75 metriä. Espanjan Sevil- lassa sijaitseva rakennus avattiin yleisölle vuonna 2011. Rakentami- sessa on hyödynnetty LVL-levyjä, ja suunnittelussa ja rakentamisessa tietokonemallinnusta. NATTERS, ITÄVALTA: ASI REISENIN PÄÄKONTTORI Itävallan Nattersissa matkatoi- misto ASI Reisenin pääkonttoria ympäröi elävien puiden vihreä verho. Rakennuksen ympäristö jalanjälki on mahdollisimman pieni. Toimistorakennuksessa hyödynnetään uusiutuvan ener- gian teknologioita. Elävän julkisi- vun toivotaan edistävän paikallista biologista monimuotoisuutta. WIEN, ITÄVALTA: HOHO WIEN Hoho Wien on yksi maailman korkeimmista puukerrostaloista. Se ulottuu 84 metrin korkeuteen, ja siinä on 24 kerrosta. Asuinhuo- neistojen lisäksi rakennuksessa on muun muassa toimistotiloja ja hotelli. Rakennus on valmistettu pohjakerroksesta ylöspäin noin 75-prosenttisesti puusta.

Matti Mikkola Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja. Puutuoteteollisuus ry on suomalaisen puutuoteteollisuuden ja siihen liittyvää toimintaa Suomessa harjoittavien yritysten edunvalvoja sekä Metsäteollisuus ry:n toimialajärjestö.

ZÜRICH, SVEITSI: TAMEDIA-TOIMISTO- RAKENNUS

”Rakentaminen on aina bisnestä. Puurakentamisen pitää olla myös hinnaltaan kilpailukykyistä, jotta siitä tulee rakennusliikkeille vaihtoehto.”

Zürichin keskustassa sijaitseva mediayhtiö Tamedian seitsen- kerroksinen pääkonttori erottuu ympäristöstä puisella julkisivul- laan. Myös sisätiloissa on hyödyn- netty puuta. Lämmitysenergian tarvetta on vähennetty muun muassa rakenteilla, jotka estävät kylmän ilman kulkeutumisen sisätiloihin. MELBOURNE, AUSTRALIA: FORTÉ Valmistuessaan vuonna 2012 kymmenkerroksinen, CLT-raken- teinen Forté oli maailman korkein puurakennus. Siihen on sitoutunut noin 700 tonnia puuta. Asuntojen lisäksi Fortéssa on liiketiloja. JOENSUU, SUOMI: LIGHTHOUSE JOENSUU Suomen korkein, lähes 50-met- rinen puukerrostalo tarjoaa opiskelijoille yhteensä 117 asuntoa. Rakennus valmistui vuonna 2018, ja voitti Puupalkinnon vuonna 2019. Tuomariston mukaan 14-kerroksista puukerrostaloa voidaan pitää uraauurtavana työnä korkean puurakentamisen kehittämiseksi.

edelläkävijänä tunnetussa Lontoossa on kehitetty rakenta- misen prosesseja, joissa työmaalle viedään esivalmistettuja tuotteita. Ne ovat nopeuttaneet rakentamista jopa 30–40 prosenttia. ”Esivalmistus on tässä kynnyskysymys. Rakentamises- ta siirrytään asentamiseen. Ja vaikka olemassa on paljon puurakentamisen puolesta puhuvia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, asumisviihtyvyyteen ja arkkitehtuuriin liittyviä argumentteja, loppujen lopuksi hinta ratkaisee, onko kyseessä voittajakonsepti vai ei.” Samaa sanoo Karjalainen: ”Rakentaminen on aina bisnestä. Puurakentamisen pi- tää olla myös hinnaltaan kilpailukykyistä, jotta siitä tulee rakennusliikkeille vaihtoehto.” TEOLLISET KOMPONENTIT TUOVAT UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Insinööripuutuotteet eli puusta valmistetut rakennuskom- ponentit ovat kehittyneet valtavasti kuluneen 50 vuoden aikana. Niitä ovat esimerkiksi 1950-luvulla rakentamises- sa yleistynyt liimapuu, 70-luvulla rakentamisen käyttöön otettu viilupuu (LVL) ja 90-luvun puolivälissä teolliseen valmistukseen kehitetty ristiinlaminoitu puu (CLT). Ik- kuna- ja oviteollisuudessa käytetään lisäksi sormijatkettua puutavaraa. Uusien menetelmien avulla rakennuskomponenttien tuottajat voivat hajottaa puumateriaalit pieniin osiin ja koota ne uudelleen kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopivalla tavalla. Näin toimimalla komponentteihin saa- daan toivottuja ominaisuuksia. Samalla niistä poistetaan haavoittuvuudet ja heikkoudet. Liimapuu, CLT ja LVL sallivat rakentamisessa entistä pi- demmät jännevälit. Helpon liitostekniikan, ilmatiiviyden sekä rungon jäykistyksen ja vähäisen painuman vuoksi CLT ja LVL ovat kilpailukykyisiä myös korkeissa puuker- rostaloissa. ESIVALMISTUS NOPEUTTAA RAKENTAMISTA Uudet kerrostalot rakennetaan elementeistä, jotka työste- tään valmiiksi tehtailla. Suurelementit ovat valmiita seiniä, joissa ovet ja ikkunat on sijoitettu paikalleen. Tilaelementit ovat puolestaan laatikkomaisia kokonaisuuksia, joihin on

tehtaalla asennettu valmiiksi kaikki pintamateriaalit listoi- tuksineen, kiintokalusteet, kodinkoneet ja talotekniikka. Tämä kehityskulku mahdollistaa suuren mittakaavan puurakentamisen. ”Uudet tekniikat ovat antaneet mahdollisuuden jättiloik- kaan, jota nyt yritetään saada kaupunkirakentamiseen ja osin siinä on jo onnistuttu menestyksekkäästi”, Mikkola sanoo. Vahva puurakentamista vauhdittava voima ovat myös poliittiset päätökset. Esimerkiksi Ranskassa on tehty sää- döksiä puun käytön edistämiseksi. Vihreää rakentamista tuetaan asemakaavoissa. Iso muutos tapahtuu, kun rakennusmääräyksissä ote- taan huomioon vähähiilisyys ja päästöjen vähentäminen. Rakentajan pitää osoittaa laskelmin, mistä raaka-aineet tulevat, paljonko niiden valmistukseen ja kuljetukseen kuluu energiaa ja paljonko ne aiheuttavat päästöjä. Silloin puulla on vahva etulyöntiasema. ”Tämä tuo aivan valtavan loikan puurakentamiseen eli se yleistyy entisestään”, Karjalainen sanoo. HUOLI SISÄILMAN LAADUSTA EDISTÄÄ PUUN KÄYTTÖÄ Puutuoteteollisuuden Mikkola arvioi, että julkisen raken- tamisen puuaalto on jo toiminut hyvänä nosteena asun- torakentamisen puolella. Kyseessä on hänen mukaansa eurooppalainen ilmiö. Kuluneen kymmenen vuoden ai- kana kouluja ja päiväkoteja on rakennettu paljon puusta. Huoli sisäilman laadusta on vetänyt vahvasti julkisen rakentamisen puuaaltoa. ”Julkiselta puolelta kysyntä on vähitellen laajentunut eteenpäin. Entistä useampi asukas on alkanut pohtia, oli- siko puisissa taloissa mahdollista asua myös itse. Kulut- tajien toiveet ja päätökset heijastuvat takaisin julkiseen rakentamiseen.” Kaiken kaikkiaan puun tulevaisuus näyttää valoisalta. Ympäristötietoisuus kasvaa, ja kiinnostus käytettäviin materiaaleihin lisääntyy rakentamisen koko arvoketjussa ja asumisen ratkaisuissa. Hiilivarastona toimiva puu on uusiutuva ja aidosti kierrätettävä materiaali, joka tarjoaa huikeat mahdollisuudet niin uudis- kuin korjausraken- tamiseenkin. •

TURKU, SUOMI: LINNANFÄLTTI

Turussa sijaitseva puinen asuina- lue on Suomen hallituksen hyväk- symän puurakentamisen edistä- misohjelman pilottikohde. Sen on arvioitu valmistuvan vuoden 2020-luvun alkuvuosien aikana. Tavoitteena on rakentaa Turun linnan lähipiiriin matala, puinen ja kaupunkimainen asuinalue.

Tamedian uusi toimistotalo Zürichissä.

Markku Karjalainen Tampereen yliopiston rakennusopin professori. Hän on tunnettu puurakentamisen kehittäjä ja asiantuntija Suomessa.

KASVAVA PUU SITOO HIILTÄ Kun puu kasvaa kuutiometrin, se sitoo noin 900 kiloa hiilidioksidia. 900 kiloa

PUUTALOT SÄILÖVÄT HIILTÄ Hiilen määrä yhdessä kuutiometrissä sahatavaraa on noin 200 kiloa. Sadan neliömetrin kokoiseen puiseen omakotitaloon on sitoutunut noin 4 000 kiloa hiiltä. 4 000 kiloa

LUE LISÄÄ HIILIVARASTOISTA (ENGLANNIKSI)

Puutuotteet ovat merkittävä hiilivarasto

Kasvava metsä poistaa hiilidioksidia ilmakehästä, ja sahatavara varastoi hiiltä vuosikymmenien ajan.

MARKKU RIMPILÄINENA, kuva LINA JELANSKI/DUOTONE

Hiilen sitoutuminen puihin alkaa fotosynteesistä. Kasvavat puut valmistavat auringon valon voimalla vedestä ja ilmakehän hiilidioksidista glukoosia, jonka ne muuntavat pääasiassa selluloosaksi. Hiilidioksidin sisältämän hiilen puut varastoivat runkoon, oksiin, leh- tiin ja juuriin. Kun puu kasvaa kuutiometrin, se sitoo noin 900 ki- loa hiilidioksidia. Eniten hiilidioksidia sitovat hyvässä kasvuvaiheessa olevat eli noin 20–60-vuotiaat puut. Kun puu vanhenee, myös kasvu hidastuu, ja puun kyky sitoa hiilidioksidia vähenee. Metsä on kokonaisuudessaan valtava hiilivarasto. Van- han metsän hiilivarasto on moninkertainen nuoreen metsään verrattuna. Kaikkein eniten hiiltä on varastoi- tuneena metsämaan orgaaniseen ainekseen. METSÄNHOITO NOPEUTTAA METSIEN KASVUA Suomen metsien kasvu vuonna 2019 oli 107 miljoonaa kuutiometriä. Metsistä korjattiin 71 miljoonaa kuutio- metriä puuta eli selvästi vuotuista kasvua vähemmän. Suomen metsien kasvu on nopeutunut kuluneen 50 vuo- den aikana. 1980-luvulla keskimääräinen kasvu hehtaaria kohti oli 2,4 kuutiometriä. Nyt kasvun määrä on kaksin- kertainen eli 4,8 kuutiometriä hehtaaria kohti. Nopeinta metsän kasvu on Päijät-Hämeen maakunnassa Etelä-Suo- messa, noin kahdeksan kuutiometriä hehtaarilla. Metsien kasvua on kiihdyttänyt ilmaston lämpene- minen, mutta ennen kaikkea hyvä metsänhoito. Kun vesakkoja raivataan ja nuorta metsää harvennetaan, jäljelle jääneet puut kasvavat nopeammin. Esimerkinomaisesti metsähehtaarilta korjataan en- siharvennuksessa 60, toisessa harvennuksessa 100 ja uudistushakkuussa 250 kuutiometriä puuta. Jatkuvan

kasvatuksen mallissa metsästä hakataan esimerkiksi 75 kuutiometriä puuta säännöllisin väliajoin.

PUUHUN SITOUTUNUT HIILI SÄILYY SAHATAVARASSA Hakatun puun arvokkain osa on sahojen käyttämä tuk- kipuu. Noin 40 prosenttia vuosittaisesta hakkuumääräs- tä on tukkipuuta. Yhteen kuutiometriin sahatavaraa tarvitaan noin kaksi kuutiometriä puuraaka-ainetta. Sahatavaraksi käytetään puunrungon järeät osat. Sahauksessa syntyvästä hak- keesta tehdään sellua, purusta ja kuoresta bioenergiaa. Puuhun sitoutunut hiili säilyy sahatavarassa. Hiilen määrä yhdessä kuutiometrissä sahatavaraa on noin 200 kiloa. Jokainen puurakenteinen talo on pieni hiilivarasto. Sadan neliömetrin kokoiseen puurakenteiseen omako- titaloon on varastoitunut noin 4 000 kiloa hiiltä. PUUN KÄYTTÖ KORVAA FOSSIILISIA RAAKA-AINEITA Puutuotteiden kyky varastoida hiiltä on ainutlaatuinen. Mitä pidempään rakennukset ovat käytössä, sitä kauem- min hiili on pois ilmakehästä. Kun puun käyttö vähentää fossiilisten polttoaineiden ja fossiiliperäisten tuotteiden hiilipäästöjä, puhutaan korvausvaikutuksesta. Sahatavaran korvausvaikutus on suuri. Metsä Group tavoittelee tuotteisiinsa sitoutuneen hiilen määrän lisäämistä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite voidaan saavuttaa valmistamalla pitkäikäisiä puutuotteita, jotka varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan, kuten sahatavaraa ja puuviilutuottei- ta. Raumalle rakennettava uusi saha lisää puutuotteiden tuotantoa merkittävästi. •

Riikka Joukio Artikkelin asiantuntijana toimi Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalousjohtaja Riikka Joukio. Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke, Puuinfo, Metsä Group.

Rauman saha rakennetaan toiminnassa olevan sellutehtaan yhteyteen, lähelle vientisatamaa.

Tekoäly ja konenäkö sekä uudet toimintamallit tekevät Rauman uudesta mäntysahasta maailman nopeimman ja tehokkaimman. Rauman saha keskittyy vaativiin asiakastuotteisiin, joissa laadun merkitys korostuu entisestään. RAUMAN SAHALTA TEHOA JA LAATUA

MARKKU RIMPILÄINEN, kuvat ELMERI ELO & TOMI GLAD

Raumalla rakennetaan parasta aikaa maailman moder- neinta sahaa. ”Hyödynnämme uusimpia teknisiä ratkaisuja, joista kootaan täysin uudenlainen kokonaisuus. Rauman saha on merkittävä kehitysloikka koko toimialalla”, tiivistää projektijohtaja Harri Haapaniemi . Tekoälyä ja konenäköä käytetään kattavammin kuin yhdelläkään sahalla aikaisemmin, ja prosessin kaikki työvaiheet tukkien lajittelusta valmiiden tuotteiden pak- kaamiseen ja lastaukseen saakka on automatisoitu. Uutta on sekin, että prosessi on keskeytymätön. Saha käy 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Uuden teknologian ansiosta sahan suorituskyky nousee kokonaan uuteen mittaluokkaan kaikissa prosessivaiheis- sa. Sahauslinjan nopeus on yli 200 metriä minuutissa eli noin kolme kertaa enemmän kuin mihin tavanomaiset sahat yltävät. Myös sahan tehokas logistiikka on sujuvaa, sillä valmiit tuotteet siirretään sahalta satamaan ilman vä- livarastointia. Rauman satama on linnuntietä vain kolmen kilometrin päässä. KORKEAA LAATUA VAATIVAAN KÄYTTÖÖN Uusi teknologia ja henkilöstön osaaminen varmistavat korkean laatutason vaativissa loppukäyttökohteissa. ”Laatu ja laadun tasaisuus ovat Rauman sahan keskei- set kilpailutekijät, ja laatua korostetaan toiminnassa läpi linjan”, Haapaniemi sanoo. Laadun lähtökohtana on korkealuokkainen puuraa- ka-aine. Saha tuottaa vuodessa 750 000 kuutiometriä mäntysahatavaraa.

”Rauman sahan tuotteet sopivat erityisesti lujuutta vaativiin loppukäyttökohteisiin. Tähtäimessä ovat kom- ponenttiteollisuus ja puusepänteollisuus kuten huone- kaluteollisuus. Näkemyksemme on, että laadukkaiden sahatuotteiden kysyntä kasvaa. Siihen me panostamme.” TARKKAA JA NOPEAA MITTAAMISTA Rauman sahan suurimmat teknologiset uudistukset ovat konenäön ja oppivan tekoälyn erittäin laaja hyödyntämi- nen sekä koko prosessin tehokkuus. ”Mittaaminen ja prosessin valvonta on entistä tarkem- paa ja nopeampaa. Mittarit ovat jo itsessään älykkäitä lait- teita”, kertoo sahan teknisestä konseptista ja toteutuksesta vastaava Mikko Peltomäki . ”Käytämme tuotteiden laadun tasaisuuden arvioinnissa Timber FOX -laatuindeksiä, jonka avulla asiakas saa aiem- paa kattavammin tietoa sahatavaran laatuominaisuuksista, ja voi hyödyntää tietoa oman tuotantoprosessinsa tehos- tamisessa edelleen.” Laseriin perustuvat laitteet mittaavat tukin muodon, ja röntgenlaite varmistaa tukin sisäisen laadun. Mittaustie- tojen perusteella tukit lajitellaan suunnitellun tuotevali- koiman ja tuotannon mukaisesti.

Korkean sahausnopeuden saavuttamiseksi käytetään esiavausteriä, joilla valmistellaan varsinaista läpisahaus- vaihetta. Konenäkö ja älykäs ohjaus varmistavat, että sa- halinja käy häiriöttömästi. Operaattorit ohjaavat ja valvovat sahausta valvomosta käsin kameroiden ja mittalaitteiden avulla. Sahauksen jäl- keen konenäköä hyödyntävät automaattiset laitteet tun- nistavat mahdolliset huonot kappaleet liikkuvalta linjalta ja poistavat ne prosessista. ”Huonojen kappaleiden poisto tullaan uudella sahalla toteuttamaan automatiikan ja konenäön avulla. Se mah- dollistaa keskusvalvomotyöskentelyyn siirtymisen”, Pel- tomäki sanoo. Kuivausta varten tehdään koneellisesti 20–30 kuutio- metrin kokoiset rimakuormat. Myös kuivaamossa siirrot tehdään automaattisesti tuotantojärjestelmän ohjaamana. Laatulajittelussa rimakuorma puretaan, ja kappaleet mi- tataan ja laadutetaan. Sen jälkeen tuotteet paketoidaan. Jo- kaiseen pakettiin liitetään tuloste, joka identifioi paketin. Lopuksi paketit ryhmitellään ja siirretään automaattisesti ajoneuvoon, joka vie ne satamaan. SAHAA OHJATAAN YHDESTÄ KESKUSVALVOMOSTA Keskitetty tuotantoprosessin kokonaisohjaus tehdään kes- kusvalvomosta käsin. Valvomossa työskentelee jokaises- sa vuorossa kymmenen operaattoria, jotka on jaettu 2–3 työntekijän tiimeihin. Jokaisella tiimillä on vastuullaan prosessin määrätty vaihe. Vuoron aikana tehtävät vaihtelevat valvomotyöstä käyt- täjäkunnossapitoon ja laatua varmistaviin kenttäkierrok- siin, kertoo Rauman sahan tehdaspäällikkö Liisa-Maija Perävainio . ”Kyky hallita ja tehdä asioita monipuolisesti on välttä- mätöntä uusissa työtavoissa. Yhteistyötaidot, vastuunotto ja päätöksentekokyky korostuvat.”

Kaikki tulevat operaattorit käyvät läpi puolentoista vuo- den mittaisen valmennusohjelman, joka sisältää myös sa- han tulevien laitetoimittajien antaman koulutuksen. ”Laitetoimittajien osuus tekee valmennusohjelmasta ai- van erityisen. Heillä on uudesta teknologiasta viimeisin tieto, jota ei saa mistään muualta.” TYÖT ETENEVÄT AIKATAULUSSA Rauman sahan rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Louhinta- ja maarakennustyöt saatiin valmiiksi kesällä 2020. Varsinainen rakentaminen alkoi elokuussa. Rakentaminen etenee nyt vauhdilla. ”Ensimmäiset laiteasennukset tehdään vuoden 2021 al- kupuolella. Rakennukset, tuotantolinjat ja prosessi ovat kesällä 2022 siinä vaiheessa, että voimme aloittaa koko laitoksen testiajot”, Haapaniemi kertoo. Sahan ensimmäiset operaattorit aloittavat työnsä jo lai- teasennusten aikana. VAHVA SITOUTUMINEN SAHALIIKETOIMINTAAN Metsä Fibre on sitoutunut strategiassaan vahvasti sekä saha- että selluteollisuuden jatkuvaan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Rauman saha rakennetaan toiminnassa olevan sellutehtaan naapuriksi. Yhdessä saha ja selluteh- das muodostavat tehokkaan teollisen integraatin, joka hyödyntää puuraaka-aineen tehokkaasti. Saha käyttää rungon tukkiosan sahatavaran raaka-aineena. Sahauksessa syntyvä hake, puun kuori ja sahanpuru siir- retään kuljettimilla sellutehtaalle. Hake menee sellun raa- ka-aineeksi, puun kuori ja puru hyödynnetään bioenergiana. Saha saa kaiken tarvitsemansa energian sellutehtaalta. Tämä ratkaisu mahdollistaa tulevaisuudessa sekä Rauman sahan että sellutehtaan toiminnan kokonaan ilman fossiili- sia polttoaineita. Lisäksi saha on kompakti kooltaan, koska se ei tarvitse omaa voimalaitosta ja sen vaatimia varastoja. •

RAUMAN SAHAN LAITETOIMITTAJAT • Sahalinja: Veisto Oy • Tukkilajittelu sekä sahan syöttö- ja kuorenkäsittelylaitteet: Nordautomation Oy • Tuorekäsittely- ja rimoituslinjat: Renholmen AB • Laatulajittelun ja paketoinnin laitteet: C.Gunnarssons Verkstads AB • Kuivaamolaitteet: Heinolan sahakoneet Oy • Sahan lajittelukamerat: FinScan Oy • Kuorimakoneet: Valon Kone Oy • Sivutuotekuljettimet, uusi seulontakonsepti ja automaattisen lastauksen laitteistot: Raumaster Oy • Mittarit ja kamerajärjestelmät: Finnos Oy • Valvomojärjestelmä: Roima Intelligence Oy • Sahatavarapakettien järjestely- ja kuorman muodostuskuljettimet sekä automaattinen lastausjärjestelmä autoihin: Raumaster Paper Oy • Tuotannon ohjausjärjestelmä: Pinja Oy • Maarakentaminen: LM Suomiset Oy • Rakentaminen: Skanska Oy

”Rauman sahan tuotteet sopivat erityisesti lujuutta vaativiin loppukäyttökohteisiin. Näkemyksemme on, että laadukkaiden sahatuotteiden kysyntä kasvaa. Siihen me panostamme.”

SUORA LÄHETYS RAUMAN SAHAN TYÖMAALTA:

Ensimmäiset pilarit asennettiin lokakuussa 2020.

Perinteisestä sisäpaneelien valmistajasta on kuoriutunut trendikkäiden puisten julkisivuratkaisujen kehittäjä ja toteuttaja, joka haluaa palvella asiakkaitaan yhteistyössä sahatavaran toimittajien kanssa. PUUNJALOSTAJASTA PALVELUIDEN TUOTTAJAKSI

TAPIO NURMINEN, kuva MOCOPINUS

Mocopinuksen Pinumont-julkisivuelementteihin voidaan liittää myös LED-paneeleja.

Metsä Fibren pitkäaikainen asiakas, vuonna 1865 Ulmissa Saksassa perustettu Mocopinus on ottanut viime vuosina suuren kehitysloikan. Yritys on kasvanut perinteisestä puunjalostajasta entistä vahvemmin palveluyritykseksi. Rakennustarvikeliikkeissä myytävän metritavaran valmistamisesta siirrytään koko ajan enemmän kohti kokonaisvaltaisia loppuasiakkaan tarvitsemia ratkaisuja. ”Tottakai me toimitamme edelleen tavaraa alan liikkei- siin. Ne myyvät meidän tuotteitamme, joita käytetään si- säpintoihin sekä julkisivuihin ja ulkoverhoiluihin”, Moco- pinuksen hankinnoista vastaava osastopäällikkö Guido Schüler kertoo. ”Yhä enemmän kuitenkin viestimme suoraan loppuasi- akkaiden eli arkkitehtien ja rakennuttajien kanssa. Ym- märrämme, että olemme palveluiden tuottaja. Emme voi täyttää kaikkia toiveita, mutta haluamme olla yhteistyö- kumppani, joka kehittää joustavasti asiakkaiden projek- teihin soveltuvia ratkaisuja”, hän erittelee. TIMBER MARKETPLACE AUTTAA VIESTINNÄSSÄ Metsä Fibre on yksi 300 ihmistä työllistävän Mocopinuk- sen keskeisistä tavarantoimittajista. ”Pyrimme tuottamaan entistä vahvemmin palveluita. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteistyökumppaneil- lamme on iso rooli. Odotamme tavarantoimittajilta jous- tavuutta, täsmällisyyttä ja tarkkuutta”, Schüler luettelee. Joustavia ja innovatiivisia ratkaisuja asiakkaiden ongel- miin syntyy hänen mukaansa vain silloin, kun valmistajan ja tavarantoimittajan päivittäinen yhteydenpito toimii.

”Olemme työstäneet ja kehittäneet yhteistyötä Metsä Fib- ren kanssa jo vuosien ajan. Suomalaisella kumppanillamme on tarjota tähän työkaluksi Timber Marketplace, jota me pidämme suunnannäyttäjänä koko alalle”, Schüler sanoo. Mocopinus käyttää Metsä Fibren online-työkalua inten- siivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa. ”Teemme myös koko ajan yhdessä töitä palvelun toimin- nallisuuden laajentamiseksi niin, että se palvelisi yhtey- denpitoa nykyistäkin paremmin”, Schüler lisää. LAATUA PARANNETAAN YHDESSÄ Perinteisesti puutavaran tuottajan ja puuta jalostavan asiak- kaan laatukriteerejä verrataan toisiinsa kaksi kertaa tuotan- toprosessin aikana. Kun tavara tulee asiakkaalle, sen laatu tarkistetaan. Jälkikäteen taas varmistetaan, onko toimite- tusta tavarasta pystytty valmistamaan laadukkaita tuotteita. ”Korkeiden laatuvaatimusten täyttäminen ja laadun yl- läpito edellyttävät jokapäiväistä yhteydenpitoa tavarantoi- mittajaan. Sitä tapahtuu henkilökohtaisella tasolla, ja se on keskeinen osa tiivistä yhteistyötämme,” Schüler tähdentää. POHJOISEN KUUSEN JALOSTAJA Guido Schülerillä on 15 vuoden kokemus Mocopinuksen sisäänostoista. ”Pyrimme pysyviin yhteistyösuhteisiin, joiden puitteet määritellään kolmen kuukauden toimitussopimuksilla. Päivittäisessä kommunikoinnissa tehdään lisäksi tarvit- tavat hienosäädöt, joilla voidaan varmistaa, että yhteiset laatuvaatimukset ja toisaalta asiakkaan toiveet toteutuvat”, Schüler sanoo.

rakentamisesta on noin 25 prosenttia. Se kasvaa hitaasti, mutta tasaisesti. ”Tuotteistamme suurin osa menee julkisivuihin ja ulko- vuorauksiin. Tämä sektori kasvaa vielä nopeammin kuin muu puurakentaminen”, Schüler sanoo. Schüler korostaa Mocopinuksen hyötyvän siitä, että puuta käytetään Keski-Euroopan markkinoilla yhä enem- män talojen rakenteissa. Silloin puu on paljon helpompi hyväksyä myös julkisivumateriaalina. ”Minä näen puun ja erityisesti meidän valmistamiemme tuotteiden tulevaisuuden erittäin valoisana. Kyse ei ole niinkään määrällisestä kasvusta vaan liiketoiminnan laa- dullisesta laajentamisesta uusille alueille”, Schüler arvioi. •

Mocopinus jalostaa vuosittain reilut 200 000 kuutiota havupuuta. Siitä noin 75 prosenttia on pohjoismaista kuusta. Pohjoinen kuusi kasvaa metsissä, jotka eivät ole Keski- Euroopan tapaan liian tiheitä. Tiheässä metsässä kasva- vien havupuiden alimmat oksat eivät ole samalla tavalla terveitä kuin pohjoismaisten havupuiden. ”Keskieurooppalainen puutavara sopii hyvin raken- teisiin. Pohjoismainen raaka-aine taas on ihanteellista meidän tuotteisiimme, joita käytetään pääsääntöisesti julkisivuissa”, Schüler perustelee. Hänen mukaansa pohjoismaisella puulla on hyvä maine, kun on kysymys ympäristöystävällisyydestä ja kestävästä kehityksestä. Mocopinus on käyttänyt vuodesta 2012 läh- tien vain FSC- tai PEFC-sertifioitua puuta. Tästäkin syystä Metsä Fibre sopii hyvin Mocopinuksen tarvitseman sa- hatavaran toimittajaksi. Mocopinuksen päämarkkina-alueita ovat Saksa, Rans- ka, Sveitsi ja Itävalta. Jonkin verran tuotteita menee myös Espanjaan ja Portugaliin. PUURAKENTAMINEN KASVAA Rakentamisen suhdanne on saksankielisessä Euroopassa ollut hyvä jo pitkään. Puurakentamisen osuus kaikesta

MOCOPINUS Valmistaa puupaneeleita erityisesti julkisivuihin ja ulkovuorauksiin, mutta myös sisäpinnoille • Perustettu 1865 • 300 työntekijää Saksassa • Liikevaihto vuonna 2020 oli 100 miljoonaa euroa • Jalostaa yli 200 000 m³ sahatavaraa vuodessa www.mocopinus.com

Havusahatavaramarkkinan odotetaan supistuvan noin 30 milj. m 3 vuonna 2020

SAHATAVARA

PUUTAVARA

MILJ. m 3

MRD EUR

MARKKINA HAKEE UUTTA KASVUA

400

–8,8 %

AASIA POHJOIS-AMERIKKA EUROOPPA

350

314

–11,2 %

286

300

100

250

200

Kiinassa sahatavaran kysyntä on jo lisääntynyt. Hiiltä sitova puurakentaminen on kaikkialla uusi kasvun mahdollisuus.

103

150

100

HEIDI HAMMARSTEN

111

2019

2020e

2019

2020e

Ennen COVID-19-pandemiaa sahatavaramarkkinoiden tilanne näytti kohtalaisen hyvältä. Kasvu oli ollut tasaista monen vuoden ajan. Vuonna 2019 nähtiin muutaman pro- sentin kasvua kaikilla keskeisillä markkina-alueilla. Raken- nusteollisuus oli nousussa ja puun käyttö lisääntymässä. ”Ennen COVID-19-pandemiaa ennakoimme markkinoi- den hiukan hidastuvaa kasvua globaalisti ja suurin piir- tein jokaisella markkina-alueella”, kertoo AFRYn vanhempi konsultti Antti Koskinen . COVID-19 pysäytti sahatavaran markkinat alkuvuonna 2020 samassa tahdissa kuin virus levisi. Kysynnän nopeaa laskua siivitti erityisesti sahatavaratuotteiden suurimman käyttökohteen eli rakentamisen hidastuminen. ”Rakentaminen reagoi vahvasti alaspäin menevään ta- louteen, enemmän kuin bruttokansantuote. Kun talous sakkaa, rakentaminen sakkaa vielä enemmän”, Koskinen sanoo. Euroopan sahateollisuuden etujärjestön EOS:n pu- heenjohtaja Sampsa Auvinen erottaa toisistaan koronan pahimmin runtelemat maat Espanjan, Italian, Ison-Bri- tannian ja Ranskan sekä muut Euroopan maat, joissa ra- kennusteollisuus on selvinnyt paremmin. ”Jälkimmäisilläkin mailla voi olla haastava aika edes- sään. On myös todennäköistä, että vähemmillä vaurioilla selvinneet maat kääntyvät sisäänpäin ja suuntaavat tuotan- toaan enemmän kotimarkkinoille”, Auvinen sanoo. Pilvellä on Auvisen mukaan ollut myös ohut hopeareu- nus: kun teollinen rakentaminen väheni, remontointi ja kotitalouksien pienet rakennusprojektit yleistyivät. Pai- koin sahatavarasta oli jopa pulaa kesän aikana.

KASVUUN VUONNA 2021? Kestävää kasvua saadaan vielä odotella.

”Vuonna 2021 tapahtuu pientä kasvua ja kasvuvauhti kiihtyy vuonna 2022. Vuonna 2024 markkinoilla voitaisiin päästä määrällisesti vuoden 2019 tasolle. Mutta tässä saa olla aikamoinen ennustaja, kun pandemiaennusteetkin elävät koko ajan”, Koskinen huomauttaa. ”Olemme ennakoineet, että pandemian vaikutus ei olisi niin raju Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, vaan kasvu lähtisi aiemmin liikkeelle ja 2021 olisi jo selkeä kasvun vuosi.” Varovaisia merkkejä orastavasta kasvusta alkoi näkyä elo–syyskuussa 2020. Kiinan talous alkoi elpyä. Huone- kaluvalmistajat ja puutuoteteollisuus kasvattivat tuotan- toaan, mikä näkyi myös sahatavaran tuonnin kasvuna. Global Wood Markets Infon mukaan Kiina lisäsi vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä havupuusta valmistetun sahatavaran tuontia 42 prosenttia edellisvuoteen verrattu- na. Tuonnin määrä oli 7,1 miljoonaa kuutiometriä. Tullitilastojen mukaan suomalaisen ja ruotsalaisen saha- tavaran vienti Kiinaan kasvoi vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla 8,4 prosenttia, muihin Aasian maihin 5,6 pro- senttia. Vienti Eurooppaan väheni 6,0 prosenttia. Yhdysvalloissa sahatavaran hinnannousu jatkui, ja eu- rooppalaiset tuottajat lisäsivät vientiään Atlantin yli. KIINAN MARKKINA ON KAKSINKERTAISTUNUT COVID-19-pandemia lisäksi sahatavaramarkkinoilla vai- kuttaa kaksi isoa pidemmän aikavälin trendiä: Kiinan nousu ja ilmastonmuutos.

Havusahatavaran kysynnän muutos alueittain

HAVUSAHATAVARA, KAIKKI PUULAJIT

MILJ. m 3

150

120

OSEANIA VENÄJÄ LATINALAINEN AMERIKKA LÄHI-ITÄ JA POHJOIS-AFRIKKA

AASIA EUROOPPA POHJOIS-AMERIKKA

0 2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Antti Koskinen Konsulttiyhtiö AFRY:n vanhempi konsultti. AFRY on kansainväinen suunnittelu- ja konsultointiyhtiö, joka syntyi, kun ruotsalainen ÅF osti suomalaisen Pöyryn helmikuussa 2019.

Kiinan sahatavaramarkkinat ovat noin kymmenessä vuo- dessa kaksinkertaistuneet. Kiinan ansiosta Aasian osuus maailmanmarkkinoista alkaa olla samaa luokkaa kuin Pohjois-Amerikan tai Euroopan, Venäjä mukaan lukien. Sahatavarassa Kiina on iso vientimarkkina etenkin Venäjälle. Euroopan maista esimerkiksi Suomesta tulee laadukkaampaa tavaraa varsinkin huonekaluteollisuuden raaka-aineeksi. Kiinan huonekaluvienti on kärsinyt CO- VID-19-pandemiasta pahasti, kertoo neuvonantaja Anna Ni Business Finlandin Shanghain toimistosta. ”Täällä yritetään nyt kiihdyttää kotimaista kulutusta ja käynnistää infrarakentamista, kun viennin kehitykseen ei voi luottaa”, Ni sanoo. ”On hyvin vaikea sanoa, kauanko COVID-19-pandemias- ta toipuminen kestää. Se riippuu myös kauppasopimusten tilanteesta”, muistuttaa Ni. HYÖNTEISTUHOT SEKOITTAVAT MARKKINOITA Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät sahatavaramark- kinoilla pääosin kahta kautta. Akuuteimmin ovat iskeneet lisääntyneet hyönteistuhot, joita etenkin kirjanpainajat ovat aiheuttaneet Keski-Euroopan metsissä. Tuhojen takia on jouduttu hakkaamaan kiireesti etenkin vaurioituneita kuusimetsiä.

”Keski-Euroopan myrsky- ja hyönteistuhot sekoittivat markkinat vuonna 2019, ja heikomman laatuluokan saha- tavaran hinnat laskivat huomattavasti etenkin Pohjois-Af- rikassa”, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäeko- nomisti Matti Valonen . Hyönteistuhojen volyymit ovat EOS:n Sampsa Auvisen mukaan valtavia, ja tuhojen ennustetaan jatkuvan edelleen yhtä pahoina. Vaikka huonolaatuisesta puusta on ylitarjon- taa, laadukkaasta sahatavarasta tulee pulaa. Pidemmällä aikavälillä hyönteistuhojen tilanne vaikuttaa sahateollisuuden tuotantorakenteeseen, uskoo Auvinen. Kun hyvälaatuisen raaka-aineen määrä vähenee, kutistuu myös tuotanto. ”Keski-Euroopan sahat ovat tällä hetkellä hinnan puo- lesta erittäin kilpailukykyisiä. Myöhemmin voittajia ovat alueet, joilla hyönteistuhoja ei ole, kuten Keski- ja Poh- jois-Ruotsi, Baltia ja Suomi”, Auvinen povaa. Viime vuosina sahateollisuutta on modernisoitu paljon ympäri maailmaa. Myös Itä-Eurooppaan ja Venäjälle on saa- tu uutta kapasiteettia. Koskinen näkee Metsä Fibren Rauman uuden sahainvestoinnin vastaukseksi kilpailutilanteeseen. ”Suomessa on ollut vähän investointivelkaa sahateolli- suudessa, mutta nyt saadaan uutta modernia sahauskapa- siteettia”, sanoo Koskinen.

Pohjoismaisen sahatavaran vienti Kiinaan ja 12 kuukauden keskiarvo

MILJ. m 3

350

300

12 KUUKAUDEN KESKIARVO KYSYNTÄ

250

200

150

100

0 2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

on tehty ja suunnitellaan investointeja”, arvioi Koskinen. Vastuullisuus nousi sahatavaramarkkinoilla ensimmäise- nä esiin puun alkuperän sertifioinnin kautta. Nyt vastuullisuuden arviointi ottaa huomioon myös il- mastonmuutoksen hidastamisen, puuraaka-aineen aseman hiilen sidonnassa sekä tuotannon energiatehokkuuden. ”Vastuullisuutta painotetaan varsinkin Euroopassa kor- kealle. Puun sertifioinnin ja alkuperän täytyy olla kunnos- sa”, sanoo Koskinen. Kiinassakin vastuullisuus ja kestävä kehitys on nouseva trendi, kertoo Anna Ni. ”Vastuullisuus on tärkeää etenkin nuoremmalle suku- polvelle. He ymmärtävät paremmin kestävyysnäkökul- maa”, Ni sanoo. Puurakentaminen lisääntyy Kiinassakin, mutta Nin mu- kaan ei yhtä nopeasti kuin muu rakentaminen. Kasvua hidastavat vielä monet tekijät kuten palomääräykset ja maanomistusolot. ”Puurakentamisessa on potentiaalia, mutta sen toteutu- minen vie vielä vuosia ellei vuosikymmeniä.” •

EU:N VIHREÄSTÄ KASVUSTA VAUHTIA PUULLE? Puurakentamisen noususta on puhuttu pitkään, mutta il- mastonmuutos vauhdittaa puheiden konkretisoitumista. Auvinen näkee merkkejä tästä myös EU:n vihreän kas- vun ja elpymisen ohjelmissa. Hän muistuttaa, että puu on ainoa uusiutuva ja hiilineutraali rakennusteollisuuden raaka-aine. Ristiinlaminoidun puun (CLT) kapasiteettia on tullut lisää, ja puurakentaminen on muodikasta. ”Rakentamisessa on oleellista katsoa rakennuksen pääs- töjä koko sen elinkaaren ajalta – rakennusmateriaalien tuotannosta rakennuksen käyttövaiheeseen ja sen yli. Sahatavaratuotteiden käytön lisääminen on merkittävä päästöjen vähennysmahdollisuus”, sanoo Auvinen. AFRYn Koskinen huomauttaa, että CLT on sahatavara- markkinoilla vielä kooltaan pienessä roolissa, mutta tuot- teen arvolla mitattuna merkittävämpi. ”Kyseessä on eittämättä kasvava markkina erityisesti Keski-Euroopassa. CLT on saavuttanut tietyn aseman eri- tyisesti maissa, joissa muutenkin rakennetaan puusta. Jon- kinlaista hypeä on ollut myös Pohjois-Amerikassa, missä

Sahatavaran globaali kysyntä alueittain (2019)

AASIA LÄHI-ITÄ JA POHJOIS-AFRIKKA LATINALAINEN AMERIKKA VENÄJÄ

GLOBAALI KYSYNTÄ YHTEENSÄ 340 MILJ. M 3

GLOBAALIN KYSYNNÄN KASVU YHTEENSÄ 7,6 MILJ. M 3

OSEANIA EUROOPPA POHJOIS-AMERIKKA

12 %

27 %

30 %

23 %

49 %

6 %

4 %

28 %

2 %

3 %

2 %

8 %

2 %

4 %

Sampsa Auvinen Puheenjohtaja Euroopan sahateollisuuden etujärjestössä (EOS, European Organisation of Sawmill Industries).

Matti Valonen Pellervon taloustutkimus PTT:n

Anna Ni Työskentelee asiantuntijana Business Finlandin Shanghain toimistossa Kiinassa.

metsäekonomisti. PTT on suomalainen taloustieteellistä tutkimusta harjoittava yleishyödyllinen laitos.

Page 1 Page 2-3 Page 4-5 Page 6-7 Page 8-9 Page 10-11 Page 12-13 Page 14-15 Page 16-17 Page 18-19 Page 20-21 Page 22-23 Page 24-25 Page 26-27 Page 28-29 Page 30-31 Page 32-33 Page 34-35 Page 36-37 Page 38-39 Page 40-41 Page 42-43 Page 44-45 Page 46-47 Page 48-49 Page 50-51 Page 52-53 Page 54-55 Page 56-57 Page 58-59 Page 60