Timber asiakaslehti 2020/2021

ZÜRICH, SVEITSI: TAMEDIA-TOIMISTO- RAKENNUS

”Rakentaminen on aina bisnestä. Puurakentamisen pitää olla myös hinnaltaan kilpailukykyistä, jotta siitä tulee rakennusliikkeille vaihtoehto.”

Zürichin keskustassa sijaitseva mediayhtiö Tamedian seitsen- kerroksinen pääkonttori erottuu ympäristöstä puisella julkisivul- laan. Myös sisätiloissa on hyödyn- netty puuta. Lämmitysenergian tarvetta on vähennetty muun muassa rakenteilla, jotka estävät kylmän ilman kulkeutumisen sisätiloihin. MELBOURNE, AUSTRALIA: FORTÉ Valmistuessaan vuonna 2012 kymmenkerroksinen, CLT-raken- teinen Forté oli maailman korkein puurakennus. Siihen on sitoutunut noin 700 tonnia puuta. Asuntojen lisäksi Fortéssa on liiketiloja. JOENSUU, SUOMI: LIGHTHOUSE JOENSUU Suomen korkein, lähes 50-met- rinen puukerrostalo tarjoaa opiskelijoille yhteensä 117 asuntoa. Rakennus valmistui vuonna 2018, ja voitti Puupalkinnon vuonna 2019. Tuomariston mukaan 14-kerroksista puukerrostaloa voidaan pitää uraauurtavana työnä korkean puurakentamisen kehittämiseksi.

edelläkävijänä tunnetussa Lontoossa on kehitetty rakenta- misen prosesseja, joissa työmaalle viedään esivalmistettuja tuotteita. Ne ovat nopeuttaneet rakentamista jopa 30–40 prosenttia. ”Esivalmistus on tässä kynnyskysymys. Rakentamises- ta siirrytään asentamiseen. Ja vaikka olemassa on paljon puurakentamisen puolesta puhuvia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, asumisviihtyvyyteen ja arkkitehtuuriin liittyviä argumentteja, loppujen lopuksi hinta ratkaisee, onko kyseessä voittajakonsepti vai ei.” Samaa sanoo Karjalainen: ”Rakentaminen on aina bisnestä. Puurakentamisen pi- tää olla myös hinnaltaan kilpailukykyistä, jotta siitä tulee rakennusliikkeille vaihtoehto.” TEOLLISET KOMPONENTIT TUOVAT UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Insinööripuutuotteet eli puusta valmistetut rakennuskom- ponentit ovat kehittyneet valtavasti kuluneen 50 vuoden aikana. Niitä ovat esimerkiksi 1950-luvulla rakentamises- sa yleistynyt liimapuu, 70-luvulla rakentamisen käyttöön otettu viilupuu (LVL) ja 90-luvun puolivälissä teolliseen valmistukseen kehitetty ristiinlaminoitu puu (CLT). Ik- kuna- ja oviteollisuudessa käytetään lisäksi sormijatkettua puutavaraa. Uusien menetelmien avulla rakennuskomponenttien tuottajat voivat hajottaa puumateriaalit pieniin osiin ja koota ne uudelleen kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopivalla tavalla. Näin toimimalla komponentteihin saa- daan toivottuja ominaisuuksia. Samalla niistä poistetaan haavoittuvuudet ja heikkoudet. Liimapuu, CLT ja LVL sallivat rakentamisessa entistä pi- demmät jännevälit. Helpon liitostekniikan, ilmatiiviyden sekä rungon jäykistyksen ja vähäisen painuman vuoksi CLT ja LVL ovat kilpailukykyisiä myös korkeissa puuker- rostaloissa. ESIVALMISTUS NOPEUTTAA RAKENTAMISTA Uudet kerrostalot rakennetaan elementeistä, jotka työste- tään valmiiksi tehtailla. Suurelementit ovat valmiita seiniä, joissa ovet ja ikkunat on sijoitettu paikalleen. Tilaelementit ovat puolestaan laatikkomaisia kokonaisuuksia, joihin on

tehtaalla asennettu valmiiksi kaikki pintamateriaalit listoi- tuksineen, kiintokalusteet, kodinkoneet ja talotekniikka. Tämä kehityskulku mahdollistaa suuren mittakaavan puurakentamisen. ”Uudet tekniikat ovat antaneet mahdollisuuden jättiloik- kaan, jota nyt yritetään saada kaupunkirakentamiseen ja osin siinä on jo onnistuttu menestyksekkäästi”, Mikkola sanoo. Vahva puurakentamista vauhdittava voima ovat myös poliittiset päätökset. Esimerkiksi Ranskassa on tehty sää- döksiä puun käytön edistämiseksi. Vihreää rakentamista tuetaan asemakaavoissa. Iso muutos tapahtuu, kun rakennusmääräyksissä ote- taan huomioon vähähiilisyys ja päästöjen vähentäminen. Rakentajan pitää osoittaa laskelmin, mistä raaka-aineet tulevat, paljonko niiden valmistukseen ja kuljetukseen kuluu energiaa ja paljonko ne aiheuttavat päästöjä. Silloin puulla on vahva etulyöntiasema. ”Tämä tuo aivan valtavan loikan puurakentamiseen eli se yleistyy entisestään”, Karjalainen sanoo. HUOLI SISÄILMAN LAADUSTA EDISTÄÄ PUUN KÄYTTÖÄ Puutuoteteollisuuden Mikkola arvioi, että julkisen raken- tamisen puuaalto on jo toiminut hyvänä nosteena asun- torakentamisen puolella. Kyseessä on hänen mukaansa eurooppalainen ilmiö. Kuluneen kymmenen vuoden ai- kana kouluja ja päiväkoteja on rakennettu paljon puusta. Huoli sisäilman laadusta on vetänyt vahvasti julkisen rakentamisen puuaaltoa. ”Julkiselta puolelta kysyntä on vähitellen laajentunut eteenpäin. Entistä useampi asukas on alkanut pohtia, oli- siko puisissa taloissa mahdollista asua myös itse. Kulut- tajien toiveet ja päätökset heijastuvat takaisin julkiseen rakentamiseen.” Kaiken kaikkiaan puun tulevaisuus näyttää valoisalta. Ympäristötietoisuus kasvaa, ja kiinnostus käytettäviin materiaaleihin lisääntyy rakentamisen koko arvoketjussa ja asumisen ratkaisuissa. Hiilivarastona toimiva puu on uusiutuva ja aidosti kierrätettävä materiaali, joka tarjoaa huikeat mahdollisuudet niin uudis- kuin korjausraken- tamiseenkin. •

TURKU, SUOMI: LINNANFÄLTTI

Turussa sijaitseva puinen asuina- lue on Suomen hallituksen hyväk- symän puurakentamisen edistä- misohjelman pilottikohde. Sen on arvioitu valmistuvan vuoden 2020-luvun alkuvuosien aikana. Tavoitteena on rakentaa Turun linnan lähipiiriin matala, puinen ja kaupunkimainen asuinalue.

Tamedian uusi toimistotalo Zürichissä.

Markku Karjalainen Tampereen yliopiston rakennusopin professori. Hän on tunnettu puurakentamisen kehittäjä ja asiantuntija Suomessa.