Timber asiakaslehti 2020/2021

KASVAVA PUU SITOO HIILTÄ Kun puu kasvaa kuutiometrin, se sitoo noin 900 kiloa hiilidioksidia. 900 kiloa

PUUTALOT SÄILÖVÄT HIILTÄ Hiilen määrä yhdessä kuutiometrissä sahatavaraa on noin 200 kiloa. Sadan neliömetrin kokoiseen puiseen omakotitaloon on sitoutunut noin 4 000 kiloa hiiltä. 4 000 kiloa

LUE LISÄÄ HIILIVARASTOISTA (ENGLANNIKSI)

Puutuotteet ovat merkittävä hiilivarasto

Kasvava metsä poistaa hiilidioksidia ilmakehästä, ja sahatavara varastoi hiiltä vuosikymmenien ajan.

MARKKU RIMPILÄINENA, kuva LINA JELANSKI/DUOTONE

Hiilen sitoutuminen puihin alkaa fotosynteesistä. Kasvavat puut valmistavat auringon valon voimalla vedestä ja ilmakehän hiilidioksidista glukoosia, jonka ne muuntavat pääasiassa selluloosaksi. Hiilidioksidin sisältämän hiilen puut varastoivat runkoon, oksiin, leh- tiin ja juuriin. Kun puu kasvaa kuutiometrin, se sitoo noin 900 ki- loa hiilidioksidia. Eniten hiilidioksidia sitovat hyvässä kasvuvaiheessa olevat eli noin 20–60-vuotiaat puut. Kun puu vanhenee, myös kasvu hidastuu, ja puun kyky sitoa hiilidioksidia vähenee. Metsä on kokonaisuudessaan valtava hiilivarasto. Van- han metsän hiilivarasto on moninkertainen nuoreen metsään verrattuna. Kaikkein eniten hiiltä on varastoi- tuneena metsämaan orgaaniseen ainekseen. METSÄNHOITO NOPEUTTAA METSIEN KASVUA Suomen metsien kasvu vuonna 2019 oli 107 miljoonaa kuutiometriä. Metsistä korjattiin 71 miljoonaa kuutio- metriä puuta eli selvästi vuotuista kasvua vähemmän. Suomen metsien kasvu on nopeutunut kuluneen 50 vuo- den aikana. 1980-luvulla keskimääräinen kasvu hehtaaria kohti oli 2,4 kuutiometriä. Nyt kasvun määrä on kaksin- kertainen eli 4,8 kuutiometriä hehtaaria kohti. Nopeinta metsän kasvu on Päijät-Hämeen maakunnassa Etelä-Suo- messa, noin kahdeksan kuutiometriä hehtaarilla. Metsien kasvua on kiihdyttänyt ilmaston lämpene- minen, mutta ennen kaikkea hyvä metsänhoito. Kun vesakkoja raivataan ja nuorta metsää harvennetaan, jäljelle jääneet puut kasvavat nopeammin. Esimerkinomaisesti metsähehtaarilta korjataan en- siharvennuksessa 60, toisessa harvennuksessa 100 ja uudistushakkuussa 250 kuutiometriä puuta. Jatkuvan

kasvatuksen mallissa metsästä hakataan esimerkiksi 75 kuutiometriä puuta säännöllisin väliajoin.

PUUHUN SITOUTUNUT HIILI SÄILYY SAHATAVARASSA Hakatun puun arvokkain osa on sahojen käyttämä tuk- kipuu. Noin 40 prosenttia vuosittaisesta hakkuumääräs- tä on tukkipuuta. Yhteen kuutiometriin sahatavaraa tarvitaan noin kaksi kuutiometriä puuraaka-ainetta. Sahatavaraksi käytetään puunrungon järeät osat. Sahauksessa syntyvästä hak- keesta tehdään sellua, purusta ja kuoresta bioenergiaa. Puuhun sitoutunut hiili säilyy sahatavarassa. Hiilen määrä yhdessä kuutiometrissä sahatavaraa on noin 200 kiloa. Jokainen puurakenteinen talo on pieni hiilivarasto. Sadan neliömetrin kokoiseen puurakenteiseen omako- titaloon on varastoitunut noin 4 000 kiloa hiiltä. PUUN KÄYTTÖ KORVAA FOSSIILISIA RAAKA-AINEITA Puutuotteiden kyky varastoida hiiltä on ainutlaatuinen. Mitä pidempään rakennukset ovat käytössä, sitä kauem- min hiili on pois ilmakehästä. Kun puun käyttö vähentää fossiilisten polttoaineiden ja fossiiliperäisten tuotteiden hiilipäästöjä, puhutaan korvausvaikutuksesta. Sahatavaran korvausvaikutus on suuri. Metsä Group tavoittelee tuotteisiinsa sitoutuneen hiilen määrän lisäämistä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite voidaan saavuttaa valmistamalla pitkäikäisiä puutuotteita, jotka varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan, kuten sahatavaraa ja puuviilutuottei- ta. Raumalle rakennettava uusi saha lisää puutuotteiden tuotantoa merkittävästi. •

Riikka Joukio Artikkelin asiantuntijana toimi Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalousjohtaja Riikka Joukio. Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke, Puuinfo, Metsä Group.