Kiinan sahatavaramarkkinat ovat noin kymmenessä vuo- dessa kaksinkertaistuneet. Kiinan ansiosta Aasian osuus maailmanmarkkinoista alkaa olla samaa luokkaa kuin Pohjois-Amerikan tai Euroopan, Venäjä mukaan lukien. Sahatavarassa Kiina on iso vientimarkkina etenkin Venäjälle. Euroopan maista esimerkiksi Suomesta tulee laadukkaampaa tavaraa varsinkin huonekaluteollisuuden raaka-aineeksi. Kiinan huonekaluvienti on kärsinyt CO- VID-19-pandemiasta pahasti, kertoo neuvonantaja Anna Ni Business Finlandin Shanghain toimistosta. ”Täällä yritetään nyt kiihdyttää kotimaista kulutusta ja käynnistää infrarakentamista, kun viennin kehitykseen ei voi luottaa”, Ni sanoo. ”On hyvin vaikea sanoa, kauanko COVID-19-pandemias- ta toipuminen kestää. Se riippuu myös kauppasopimusten tilanteesta”, muistuttaa Ni. HYÖNTEISTUHOT SEKOITTAVAT MARKKINOITA Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät sahatavaramark- kinoilla pääosin kahta kautta. Akuuteimmin ovat iskeneet lisääntyneet hyönteistuhot, joita etenkin kirjanpainajat ovat aiheuttaneet Keski-Euroopan metsissä. Tuhojen takia on jouduttu hakkaamaan kiireesti etenkin vaurioituneita kuusimetsiä.
”Keski-Euroopan myrsky- ja hyönteistuhot sekoittivat markkinat vuonna 2019, ja heikomman laatuluokan saha- tavaran hinnat laskivat huomattavasti etenkin Pohjois-Af- rikassa”, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäeko- nomisti Matti Valonen . Hyönteistuhojen volyymit ovat EOS:n Sampsa Auvisen mukaan valtavia, ja tuhojen ennustetaan jatkuvan edelleen yhtä pahoina. Vaikka huonolaatuisesta puusta on ylitarjon- taa, laadukkaasta sahatavarasta tulee pulaa. Pidemmällä aikavälillä hyönteistuhojen tilanne vaikuttaa sahateollisuuden tuotantorakenteeseen, uskoo Auvinen. Kun hyvälaatuisen raaka-aineen määrä vähenee, kutistuu myös tuotanto. ”Keski-Euroopan sahat ovat tällä hetkellä hinnan puo- lesta erittäin kilpailukykyisiä. Myöhemmin voittajia ovat alueet, joilla hyönteistuhoja ei ole, kuten Keski- ja Poh- jois-Ruotsi, Baltia ja Suomi”, Auvinen povaa. Viime vuosina sahateollisuutta on modernisoitu paljon ympäri maailmaa. Myös Itä-Eurooppaan ja Venäjälle on saa- tu uutta kapasiteettia. Koskinen näkee Metsä Fibren Rauman uuden sahainvestoinnin vastaukseksi kilpailutilanteeseen. ”Suomessa on ollut vähän investointivelkaa sahateolli- suudessa, mutta nyt saadaan uutta modernia sahauskapa- siteettia”, sanoo Koskinen.
Pohjoismaisen sahatavaran vienti Kiinaan ja 12 kuukauden keskiarvo
MILJ. m 3
350
300
12 KUUKAUDEN KESKIARVO KYSYNTÄ
250
200
150
100
50
0 2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
on tehty ja suunnitellaan investointeja”, arvioi Koskinen. Vastuullisuus nousi sahatavaramarkkinoilla ensimmäise- nä esiin puun alkuperän sertifioinnin kautta. Nyt vastuullisuuden arviointi ottaa huomioon myös il- mastonmuutoksen hidastamisen, puuraaka-aineen aseman hiilen sidonnassa sekä tuotannon energiatehokkuuden. ”Vastuullisuutta painotetaan varsinkin Euroopassa kor- kealle. Puun sertifioinnin ja alkuperän täytyy olla kunnos- sa”, sanoo Koskinen. Kiinassakin vastuullisuus ja kestävä kehitys on nouseva trendi, kertoo Anna Ni. ”Vastuullisuus on tärkeää etenkin nuoremmalle suku- polvelle. He ymmärtävät paremmin kestävyysnäkökul- maa”, Ni sanoo. Puurakentaminen lisääntyy Kiinassakin, mutta Nin mu- kaan ei yhtä nopeasti kuin muu rakentaminen. Kasvua hidastavat vielä monet tekijät kuten palomääräykset ja maanomistusolot. ”Puurakentamisessa on potentiaalia, mutta sen toteutu- minen vie vielä vuosia ellei vuosikymmeniä.” •
EU:N VIHREÄSTÄ KASVUSTA VAUHTIA PUULLE? Puurakentamisen noususta on puhuttu pitkään, mutta il- mastonmuutos vauhdittaa puheiden konkretisoitumista. Auvinen näkee merkkejä tästä myös EU:n vihreän kas- vun ja elpymisen ohjelmissa. Hän muistuttaa, että puu on ainoa uusiutuva ja hiilineutraali rakennusteollisuuden raaka-aine. Ristiinlaminoidun puun (CLT) kapasiteettia on tullut lisää, ja puurakentaminen on muodikasta. ”Rakentamisessa on oleellista katsoa rakennuksen pääs- töjä koko sen elinkaaren ajalta – rakennusmateriaalien tuotannosta rakennuksen käyttövaiheeseen ja sen yli. Sahatavaratuotteiden käytön lisääminen on merkittävä päästöjen vähennysmahdollisuus”, sanoo Auvinen. AFRYn Koskinen huomauttaa, että CLT on sahatavara- markkinoilla vielä kooltaan pienessä roolissa, mutta tuot- teen arvolla mitattuna merkittävämpi. ”Kyseessä on eittämättä kasvava markkina erityisesti Keski-Euroopassa. CLT on saavuttanut tietyn aseman eri- tyisesti maissa, joissa muutenkin rakennetaan puusta. Jon- kinlaista hypeä on ollut myös Pohjois-Amerikassa, missä
Sahatavaran globaali kysyntä alueittain (2019)
AASIA LÄHI-ITÄ JA POHJOIS-AFRIKKA LATINALAINEN AMERIKKA VENÄJÄ
GLOBAALI KYSYNTÄ YHTEENSÄ 340 MILJ. M 3
GLOBAALIN KYSYNNÄN KASVU YHTEENSÄ 7,6 MILJ. M 3
OSEANIA EUROOPPA POHJOIS-AMERIKKA
12 %
27 %
30 %
23 %
49 %
6 %
4 %
28 %
2 %
3 %
2 %
8 %
2 %
4 %
Sampsa Auvinen Puheenjohtaja Euroopan sahateollisuuden etujärjestössä (EOS, European Organisation of Sawmill Industries).
Matti Valonen Pellervon taloustutkimus PTT:n
Anna Ni Työskentelee asiantuntijana Business Finlandin Shanghain toimistossa Kiinassa.
metsäekonomisti. PTT on suomalainen taloustieteellistä tutkimusta harjoittava yleishyödyllinen laitos.
24
25
Powered by FlippingBook