Ympäristötietoisuus ulottuu Pohjois-Amerikassa myös puun alkuperään.
mättä, miten koronan jälkeinen jälleenrakennus toteutuu. ”Edelleen on avoimena, miten EU:n elpymispaketti rea- lisoituu, miten saadaan talous kasvuun ja miten tämä vai- kuttaa rakentamiseen”, tiivistää AFRYn seniorikonsultti Antti Koskinen . Euroopassa noin 70 prosenttia sahatavarasta käytetään rakentamiseen. Pakkausten osuus on runsas kymmenen prosenttia, loppu sahatavara menee puusepänteollisuu- teen ja huonekaluihin. ”Rakentaminen on suhdanneherkkää ja siinä tapahtuu sisäisiä muutoksia. Koronapandemian aikana korjausra- kentaminen ja kotitalouksien pieni puuhastelu nousi ar- voon arvaamattomaan.” Lähivuosille oletus on, että rakentaminen kasvaa parin prosentin vuosivauhtia, ja tämä näkyy myös sahatavaran kysynnässä. Pohjois-Amerikan kysyntä- ja hintabuumi nosti sahata- varan hintoja dramaattisesti myös Euroopassa: markkinat toimivat globaalisti ja Euroopan sahat suuntasivat vien- tiään Pohjois-Amerikkaan. Hintapiikeistä tullaan kuiten- kin Koskisen mukaan yleensä nopeasti myös alas. ”Toivotaan että hinnat laskisivat maltillisesti, sahojen on usein vaikea vastata nopeisiin alaspäin suuntautuviin hintamuutoksiin.” Lämpenevän ilmaston aiheuttamia hyönteistuhoja on nähty Keski-Euroopan lisäksi jo Etelä-Ruotsissa asti. Tu- hoja yritetään rajata torjuntahakkuilla, ja ne taas tuovat markkinoille runsaasti halpaa huonolaatuista puuta. Kestävyys- ja ilmastokysymykset ovat Euroopassa nous- seet keskusteluun koko ajan vahvemmin. Tämä lisää vä- hintään asennetasolla puurakentamisen suosiota, mutta regulaation tasolle muutos ei ole vielä juuri yltänyt. PUURAKENTAMINEN MUUTTAA MUOTOAAN JAPANISSA Puurakentamisella on Japanissa pitkät perinteet, ja raken- taminen onkin maassa ylivoimaisesti tärkein sahatavaran käyttökohde. Vajaa 60 prosenttia Japanin asunnoista ra-
kennetaan nykyään puusta, kertoo rakennustarvikekaup- paan erikoistuneen kauppahuoneen ITOCHU Kenzain puu- tuotedivisioonan johtaja Tomohiro Kubo . ”Puu sopeutuu hyvin Japanin neljään vuodenaikaan: kesällä on kuumaa ja kosteaa, talvella kuivaa ja kylmää. Japanilaiset pitävät puusta materiaalina, sillä on lämmin, rentouttava ja rauhoittava vaikutus”, kuvaa Kubo. Vanhenevan väestön Japanissa ei ole odotettavissa hui- keaa kasvua rakennusmarkkinoilla, mutta näkymät ovat Kubon mukaan vakaat. Tähän vaikuttaa sekin, että Japa- nin sääoloissa perinteisen puutalon käyttöiäksi lasketaan 30–40 vuotta, ja sitten rakennetaan uusi. Huonekaluteollisuus oli aiemmin Japanissa merkittävä ala, mutta se on siirtynyt vahvasti halvemman työvoiman maihin Kiinaan ja Vietnamiin. Kun 43 prosenttia puusta käytetään Japanissa rakentamiseen, huonekalujen osuus on nykyään enää viisi prosenttia. ”Nouseva trendi on, että paikalla rakentamisen sijasta käytetään liimapuutuotteita ja teollisesti mittaan sahattua ( pre-cut ) puuta. Tämä asettaa entistä kovempia laatuvaa- timuksia käytetylle puulle.” Japani kuuluu maailman metsävaltaisimpiin maihin, mutta on silti vahvasti tuontipuun varassa. Suurin osa metsistä sijaitsee jyrkillä vuorenrinteillä, niitä ei ole hoi- dettu ja korjuutyö on kallista. ”Viime vuosina hallitus on pyrkinyt kannustamaan ja tukemaan metsien hyödyntämistä. Tavoitteena on nostaa metsäomavaraisuus 30 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä vaatii kuitenkin valtion tukea teol- lisuudelle.” Yhdysvalloista lähtenyt nousupiikki on Japanissakin jopa kaksinkertaistanut sahatavaran hintoja. Tuontia Eu- roopasta suosivat sekä kohonneet laatuvaatimukset että toive vakaammista hinnoista. ”Historiallisesti sahatavara on ollut liiankin halpaa, toi- vottavasti hinnat asettuvat nyt vähän korkeammalle kuin mistä lähdettiin tähän huippuun”, sanoo Kubo. •
väljempiin omakotitaloihin, kun on ollut etätöitä ja etä- koulua”, Taylor kertoo. Ympäristötietoisuus ulottuu Pohjois-Amerikassa myös puun alkuperään. Monet isot vähittäiskauppiaat vaativat puutuotteilta sertifiointia (FSC®, PEFC™, SFI®). KIINASSA ODOTETTAVISSA SAHATAVARAN HINNANNOUSUA? Kiina on suurista metsäteollisuuden markkina-alueista eni- ten tuonnin varassa. Tuonti jakaantuu hyvin erilaisiin tuot- teisiin: Kiinaan tuodaan heikko- tai keskilaatuista tukki- puuta, jonka paikalliset sahaavat, kun tarvitaan sahatavaraa rakentamiseen. Maassa ei juurikaan rakenneta puusta, vaan sahatavaraa käytetään esimerkiksi betonin valumuotteihin. Toisaalta huonekaluteollisuuden raaka-aineeksi tarvi- taan laadukkaampaa sahatavaraa, jota tuodaan yhä enem- män Euroopasta. ”Vain 45 prosenttia Kiinassa käytetystä puusta on pai- kallisesti tuotettua. Tuonnin 55 prosentin osuus sisältää sahatavaraa, tukkeja, sellua ja paperia”, Taylor listaa. Pandemiaan saakka sahatavaran hintataso Kiinassa on ollut noin 20–30 prosenttia halvempi kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Nyt globaali kysyntä on kasvanut niin paljon, että Taylor uskoo joidenkin tuotteiden hin- tojen Kiinassakin nousevan lopulta lähemmäs maailman- markkinahintoja. ”Vuoden 2009 globaalin finanssikriisin jälkeen koko maailma toivoi Kiinan ostavan tuotteitaan – vaikka mi- ten halvalla. Nyt talous vetää paremmin, ja vuonna 2025
Kiina ei ehkä enää löydä tarpeeksi tukkeja tai sahatavaraa paitsi maksamalla niistä hintaa, joka on lähellä maailman- markkinahintaa tai yli sen.” Vaikka Kiina joutui ensimmäisenä covid-19-kriisin kou- riin, maa selvisi siitä muuta maailmaa vähemmin talou- dellisin vaurioin. ”Elpymispiikin jälkeen ennustetaan, että Kiinan talous kasvaa viiden prosentin vauhtia seuraavat viisi vuotta – sekin on iso luku. Maan vienti on kuitenkin ollut vaikeuk- sissa, huonekaluvientiin on kohdistunut tuontitulleja ja antidumping-säädöksiä. Talouskasvu varmistaa, että elin- taso nousee ja entistä suurempi osa tuotannosta kulute- taan kotimaassa.” Kiinalaiset eivät Taylorin mukaan vielä juuri välitä käyt- tämänsä puun alkuperästä. Heidän kuitenkin pitää ryhtyä välittämään, jos he haluavat viedä puutuotteitaan muualle maailmaan, mutta vienti on hidastumassa. ”Kiina suojelee aktiivisesti omia metsiään, joihin alle puolet maan tuotannosta perustuu. Uskon, että Kiinan suunnitelma on käyttää ympäri maailmaa hankittua tuontipuuta, kunnes halvan puun tarjonta kuihtuu. Sii- hen mennessä heillä on yhä enemmän omia kasvatuspuu plantaaseja, ja he pystyvät käyttämään tätä puuta moni- puolisesti ja olemaan nykyistä omavaraisempia.” EUROOPPA VÄLTTI PAHIMMAN KUOPAN Koronakriisin vaikutukset Euroopan sahatavaramarkki- noihin jäivät pelättyä pienemmiksi, mutta vielä on näke-
Antti Koskinen Konsulttiyritys AFRY:n seniorikonsultti joka on seurannut metsäteollisuusalaa jo yli kahden vuosikymmenen ajan.
Tomohiro (Tom) Kubo Rakennustarvikekauppaan erikoistuneen kauppahuoneen, ITOCHU Kenzain puutuotedivisioonan johtaja.
28
29
Powered by FlippingBook