Timber-asiakaslehti 2021/2022

kaisesti, että myyjällä on oikeus myydä tarjoamiaan puita. Ensin Rautiainen tarkistaa julkisesta kiinteistötietojärjes- telmästä, kenen metsätilasta puuta tarjotaan. Seuraavaksi on vuorossa myyjän henkilöllisyyden todentaminen samoilla menetelmillä, joilla viranomainenkin tunnistaa kansalaiset. ”Näin varmistamme, että myyjä todella omistaa tarjoa­ mansa puut.” PUHELIN KORVAA KOMPASSIN JA KARTAN Myös metsänomistaja Antti Pätilä on Rautiaiselle tuttu. Vanhemmiltaan metsätilan perinyt ja uusiakin metsätiloja omistukseensa hankkinut mies on ollut aktiivinen met- sänomistaja jo yli 50 vuoden ajan. Vaikka Pätilällä on omaa metsäosaamista pitkältä ajalta, hän arvostaa metsäasiantuntijan näkemystä siitä, mitä ja milloin metsässä kannattaa tehdä. Parivaljakko käy Pätilän metsissä kerran pari vuodessa kävelemässä ja pohtimassa metsän hoitotarpeita ja hakkuiden ajoitusta. ”Välillä minä teen aloitteen keskusteluille, välillä Anu. Onneksi näin – tässä säilyy tiivis keskusteluyhteys, ja metsänomistajana tunnen saavani palvelua”, Pätilä sanoo tyytyväisenä. Metsänomistaja kiittää vuolaasti myös viime vuosina no- pein harppauksin kehittyneitä sähköisiä palveluja metsä- omaisuuden hallintaan. Hänenkin tärkein työkalunsa met-

sätilan tietojen selailuun on digitaalinen ja karttapohjainen omien metsien hoito- ja hakkuusuunnitelma. Sitä Pätilä seuraa metsässä liikkuessaan älypuhelimensa näytöltä. Hän käyttää metsiensä hallintaan kahtakin eri verkko- palvelua: Metsä Groupin metsänomistajille tarjoamaa Metsäverkkoa sekä Suomen valtion kaikille metsänomis- tajille ilmaiseksi tarjoamaa Metsään.fi-palvelua. Sitä käyt- tää yli satatuhatta suomalaista metsänomistajaa. ”Verkkopalvelut ovat todella hyviä apuvälineitä met- sänomistajalle. Tänä päivänä lähes kaikki asiat hoituvat sähköisten järjestelmien kautta.” Karttajärjestelmäänkin voi Pätilän mukaan luottaa sa- taprosenttisesti. ”Se kertoo oman sijaintini maastossa ja on niin tarkka, että tilan rajat ja maastossa olevat kiinteät rajapyykit voi etsiä kännykän ruudulta. Sellaista vahinkoa ei voi tapah- tua, että menisin naapuritilan puolelle hakkuita suunnit- telemaan.” MARKKINAT VAATIVAT, VIRANOMAISET VALVOVAT Kun metsänomistaja haluaa myydä puuta metsästään ja käynnistää hakkuut, hänen on tehtävä metsänkäyttö­ ilmoitus viranomaiselle. Viranomainen tarkistaa ilmoi- tuksesta, että suunnitellut hakkuut kohdistuvat alueelle, jossa puuta saa hakata.

”Suhtaudun metsäni puihin ja maastonkohtiin tunneperäisesti, koska olen liikkunut, marjasta­ nut ja metsästänyt täällä lapsesta asti.” Antti Pätilä, metsänomistaja

”Talvella tapaan metsänomistajia heidän metsissään 2–3 päivänä viikossa. Keväällä, kiireisimpänä sesonkina kaikki työpäivät menevät metsässä.” Anu Rautiainen, metsäasiantuntija

Metsänomistajan henkilökohtaiset tavoitteet näkyvät oman metsän käsittelyssä. ”Joillakin toiveissa korostuvat esimerkiksi riistanhoidolliset asiat”, Anu Rautiainen sanoo.

Hakkuukoneen kuljettaja pätkii puut tehtaiden laatuvaatimusten mukaisesti oikeaan mittaan. Tältä kohteelta puita toimitetaan viidelle eri tehtaalle.

50

51

Powered by