Timber-asiakaslehti 2021/2022

”Pidän aivan mahdollisena, että ilmastonmuutos saataisiin taklattua.”

Markku Kulmala

merkiksi minkä verran minkäkin ikäinen metsä eri puolil- la maailmaa imee hiiltä. Sekin pitäisi tietää, mihin puusta valmistetut tuotteet menevät: ovatko ne pitkäikäisiä vai sellaisia, jotka palavat nopeasti taivaalle hiilidioksidiksi. ”Koko ketjun ymmärtämistä pitäisi parantaa. Ilmaston- muutoksen kannalta on merkitystä, kuinka nopeasti hiili päätyy taas ilmakehään. Mikäli haluamme hillitä ilmas- tonmuutosta, meidän pitää samaan aikaan kasvattaa nie- luja ja vähentää päästöjä”, Kulmala summaa. Nielujen lisääminen voi tarkoittaa hyvinkin pieniä asioita. ”Se voi tarkoittaa hakkuukiertojen pidentämistä muu- tamilla vuosilla. Tai se voi tarkoittaa, että puusta tehdään mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita ja tuotteita, joilla voidaan korvata muoveja tai muita fossiilisista aineista valmistettuja tuotteita”, Kulmala muistuttaa. Globaalisti katsottuna myös metsäpaloja pitäisi ehdot- tomasti saada vähennettyä. DATA TARJOLLA HYÖTYKÄYTTÖÖN Tutkijalta on lohdullista kuulla, että tulevaisuuden suhteen hän on ehdottomasti enemmän optimisti kuin pessimisti. ”Pidän aivan mahdollisena, että ilmastonmuutos saatai- siin taklattua”, Kulmala sanoo. Ennen kaikkea hänen mielestään tarvitaan yhteistyötä. Ilmastonmuutos on asia, jota kukaan ei ratkaise yksin, ja monipuolinen holistinen näkemys on tarpeen. Esimerkiksi hän nostaa SMEAR-mittausasemien tulosten laajemman hyödyntämisen. Dataa hyödynnetään jo nyt vastaamaan moniin kysymyksiin, joita ympäristöön, met- sätalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyy. Mutta koska dataa tulee niin paljon, mahdollisuuksia olisi enemmän. ”Laajasta tietopankistamme voisi olla hyötyä yrityksille. Datasta saisi kiskottua irti vastauksia kysymyksiin esimer- kiksi metsäteollisuudelle. Tiedon taso on jo sellainen, että sillä pystyy saamaan aikaan uusia innovaatioita.” •

METSÄN ILMASTOVAIKUTUS ON HIILINIELUA SUUREMPI Suomalainen metsä on Hyytiälän ansiosta parhaiten mi- tattua koko maailmassa. ”Tutkimme luonnon tapahtumia mahdollisimman laa- jasti, jotta pystyisimme vastaamaan niihin kysymyksiin, joita esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyy. Ilman mit- tauksia emme tietäisi kaikkea mitä hiilinieluista nyt tie- dämme – esimerkiksi sitä, että eteläsuomalainen havu- metsä maaperineen imee vuodessa hiiltä 300 grammaa neliömetriä kohti”, Kulmala kertoo. Metsät ja maaperä ovat monella tavalla tärkeitä hiilinie- luja eli keinoja ottaa hiilidioksidia pois ilmasta. Maape- rän tapaan puut imevät kasvaessaan hiiltä, mutta tekevät myös paljon muuta. Esimerkiksi yhteyttämisen sivutuotteena syntyy hiili- vetyjä, ja kun kävelee alkukesällä metsässä aurinkoisena päivänä, nuo hiilivedyt eli terpeenit tuoksuvat siellä. Ter- peenit reagoivat ilmakehän otsonin ja uv-säteilyn kanssa ja muodostavat nanohiukkasia, jotka osaltaan hidastavat ilmastonmuutosta. Metsä on siis varsin merkittävä, tasapainottava tekijä. Sen ilmastovaikutus on vielä 30–50 prosenttia suurempi kuin pelkkä hiilinielu olisi. ”Hiilinielut, kuten metsät, metsän kasvu ja metsätalous- maaperä, ovat olennaisia, että hiilidioksidia saadaan pois ilmasta. Aina kun joku yhteyttää, se sitoo hiilidioksidia, ja olisi tärkeää, että se pysyisi pois ilmasta.” Myös takaisinkytkentäluupista, joka entisestään tehos- taa metsän kykyä sitoa hiiltä, on Hyytiälässä ainutlaatuis- ta tietoa, koska missään muualla maailmassa ei ole yhtä pitkiä aikasarjoja. KOKO KETJUN YMMÄRTÄMINEN OLENNAISTA Kuinka suuria maaperän ja puiden hiilinielu ja hiilivarasto sitten ovat? Kulmalan mielestä lisää tietoa tarvitaan, esi-

Markku Kulmala Akateemikko, akatemiaprofessori, Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori ja ACCC-lippulaivan (Atmosphere and Climate Comptence Center) johtaja, joka on ollut maailman siteeratuin geofyysikko lähes kymmenen vuotta.