Ensimmäinen vahvuus: pohjoinen puu
”Rauman saha on maailman modernein sahalaitos, jonka kehitystyöstä hyötyy koko saha- teollisuus.”
Puutavara-auto kaartaa Metsä Fibren Rengon sahan pihaan ja pysähtyy jarrut suhahtaen odottamaan, että kuormaa- jan kuljettaja purkaa tukit sen kyydistä sahan lajitteluun. Kanta-Hämeessä sijaitseva Rengon saha on toinen Metsä Fibren kuusisahoista. Se tuottaa sahatavaraa useille teol- lisuudenaloille, sisä- ja ulkoverhouksiin, huonekaluihin, rakentamiseen ja puusepäntuotteisiin. Pohjoisista puulajeista – kuusesta ja männystä – valmis- tettu suomalainen sahatavara tunnetaan maailmalla erin- omaisesta laadustaan ja ainutlaatuisista ominaisuuksistaan. Ne ovat yhdistelmä puun luontaisia ominaisuuksia ja suo- malaista metsänhoidon osaamista. Jos tukin sahauspintaa katsoo riittävän läheltä, erottaa pintaa kirjovat renkaat. Jokainen millinohut vuosilusto on syntynyt yhden vuoden kasvun tuloksena. Hitaasta kasvusta ja tiheäsyisyydestä muodostuvat tiheys- ja lujuusominai- suudet, joita jatkojalostajat arvostavat, ja jotka toistuvat samanlaisina rungosta toiseen. ”Pohjoisen kuusen vahvuus on sen tasalaatuisuus. Jos kuusesta jalostaa sata pakettia sahatavaraa, kaikki paketit ovat yhtä korkealaatuisia”, Rengon sahan sahanjohtaja Jussi Lehtosalo sanoo. Männyllä hitaan kasvun myötä rungon ydinosaan muo- dostuu sydänpuuta, johon kehittyvät uuteaineet toimivat luonnollisina puunsuoja-aineina. Esimerkiksi ovissa ja ikkunankarmeissa männyn sydänpuu altistuu vaihtuville sääolosuhteille, mutta kestää silti jopa satoja vuosia. Pohjoinen puu kasvaa tukkipuun mittoihin keskimäärin 80 vuodessa. Oikein ajoitetulla taimikonhoidolla ja har- vennuksilla varmistetaan, että kasvu keskittyy laadultaan parhaimpiin runkoihin.
Johanna Harjula
Sahauksessa ja muussa metsäteollisuudessa syntyvillä sivu- jakeilla tuotettiin Suomessa 112 terawattituntia energiaa vuonna 2021. Se on enemmän kuin fossiilisilla öljyllä ja hiilellä yhteensä.* Energiantuotanto on kuitenkin vain yksi tapa hyödyntää sivuvirtoja. Puun kuorta voidaan esimerkiksi käyttää maise- moinnissa tai kompostimullan tuotannossa. Energian- tuotannossa syntyvä tuhka puolestaan soveltuu metsän lan- noitukseen. Se sisältää kasvavan puuston tarvitsemia ravin- teita oikeassa suhteessa, ja vapauttaa niitä pitkäkestoisesti puuston käyttöön. Jos resurssitehokkuuden polkuja seuraa pidemmälle, poh- joisen puun sivuvirtoja voi löytää yllättävistäkin paikoista. Vaikkapa parfyymeista, joiden yksi raaka-aine on sellu- prosessissa syntyvä raakatärpätti.
Kolmas vahvuus: teknologia
Metsä Fibren Rauman sahan sahalinjalla prosessia tekee mieli tarkkailla silmä kovana. Jos räpäytät silmää väärällä hetkellä, tukki ehtii jo sujahtaa ohitsesi. ”Mäntytukki muuttuu valmiiksi sahatuotteiksi reilussa se- kunnissa”, Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2010 työs- kennellyt ja Rauman sahan sahanjohtajana kesäkuun 2023 alussa aloittava Johanna Harjula kertoo. Vuoden 2022 syyskuussa jatkuvaan tuotantoon siirtynyt Rauman saha on rakennettu vastaamaan asiakkaiden tarpei- siin. Sahan tuotanto suuntautuu vaativiin loppukäyttökohtei- siin, kuten ikkuna- ja oviteollisuuteen, komponenttien valmis- tukseen ja puusepänteollisuuteen. Konenäköä, robotteja ja automatiikkaa hyödynnetään läpi prosessin, ja koko orkesteria johdetaan erikoiskameroiden avulla keskusvalvomosta käsin. ”Keskusvalvomotyöskentely vapauttaa operaattoreiden työ- aikaa laadunvarmistukseen ja käyttäjäkunnossapitoon, mikä on tärkeä osa sahan toimintamallia”, Harjula sanoo.
Toinen vahvuus: resurssitehokkuus
Metsä Fibren Vilppulan sahan noin 100 metriä pitkällä sahauslinjalla jokainen tukki optimoidaan. Sitten tukit kuoritaan, niiden pinnat haketetaan pelkkahakkurilla, ja tukit sahataan pelkoiksi, pintalaudoiksi ja lopulta sydän- puulankuiksi. Euroopan suurimpiin kuuluva yksilinjainen, moderni kuusisaha tuottaa vuosittain noin 530 000 kuutiota sahatavaraa. Yhden tukin tilavuudesta keskimäärin noin puolet voi- daan käyttää sahatavaraksi. Loppu on haketta, purua ja kuorta. Tukki on arvokas raaka-aine, eikä siitä sen vuoksi heitetä hukkaan tikkuakaan. ”Sahauksessa syntyvä hake jalostetaan selluksi lähinnä Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalla. Puru myy- dään valtionyhtiö Neovalle, joka jalostaa siitä puupellettejä voimalaitosten ja kiinteistöjen lämmöntuotantoon. Kuo- ren jalostamme bioenergiaksi ja hyödynnämme omassa kuivaamossamme”, Vilppulan sahan sahanjohtaja Tomi Saine kertoo.
* Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö
TIMBER
15
Powered by FlippingBook