Ensimmäiset anturit alkoivat lähettää tietoa samalla hetkellä, kun CLT-elementit (engl. cross laminated timber) siirrettiin tehdashallista lavetin kyytiin. Ne panivat merkille muutokset suhteellisessa ilmankosteudessa ja lämpötilassa, ja lähettivät datan IoT-verkon kautta datapilveen. Lavettien päämäärä oli Pirkanmaalla, Juupajoen kunnassa sijaitseva Hyytiälän metsäasema. Paikka on Helsingin yliopiston metsätieteellinen kenttäasema, jon- ne yliopisto rakennutti uutta, CLT-rakenteista rakennuskokonaisuutta. Tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitetun rakennuskokonaisuuden päärakennus toimii jatkossa Living Lab -ympäristönä eli alustana, jossa tutkimusta tehdään aidoissa olosuhteissa. Rakennukseen sijoitettujen antureiden ja teknisten järjestelmien avulla tut- kijat keräävät tietoa esimerkiksi siitä, millä tavoin puurakennuksessa oleskelu vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin ja näiden kokemaan asumisviihtyvyyteen.
Mittausdataa asumisviihtyvyydestä
Jos puukerrostalon asukkaalta kysytään, viihtyykö hän asunnossaan, hän toden- näköisesti vastaa viihtyvänsä. Tarkemmin kysyttäessä hän saattaa nostaa esiin sisäilman laadun, puun kodikkuuden, viihtyisän tunnelman tai puukerrostalon hyvän akustiikan. Tämä tiedetään, sillä nämä tekijät ovat toistuvasti nousseet esiin lukuisissa asumistyytyväisyyttä selvittävissä kyselyissä, joita Suomessa on tehty 2000- luvulla. Mutta mistä asukkaiden myönteiset kokemukset tarkkaan ottaen kumpuavat? Tätä ei vielä tiedetä, mutta tutkijat uskovat, että Hyytiälän Living Lab -ympäristön myötä kysymykseen saadaan vastaus. ”Antureiden ja Living Lab -kokonaisuuteen rakennettavien teknisten järjestel- mien avulla pääsemme ensimmäistä kertaa säätämään ilmanvaihdon määrää, valaistusta, lämpötilaa ja kosteutta asumiseen liittyvissä koeolosuhteissa. Tätä kautta pääsemme käsiksi siihen, miten eri tekijät vaikuttavat asukkaiden koke- maan hyvinvointiin ja vireyteen”, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen sanoo. Sisäilmatutkimus on käytännössä kaasujen mittausta, sillä esimerkiksi puun tuoksu aistitaan pienhiukkasten kautta. Hyytiälässä tutkijoita kiinnostaa muun muassa se, miten sisäilmasta mitattavien kaasujen pitoisuudet muuttuvat ra- kennuksen ikääntyessä. Living Labista saatava tutkimustieto on Toivosen mukaan sekä ainutlaatuista että yhteiskunnallisesti merkittävää. ”On merkityksellistä, että rakentaminen edistää ihmisten hyvinvointia ja vireyttä.”
Puinen rakennus on hiilivarasto
Hyytiälän 1 400 neliön puurunkoinen uudisrakennuskokonaisuus koostuu pää- rakennuksesta ja siihen yhteydessä olevista, pienemmistä rakennuksista. ”Halusimme, että uudet tilat rakennettaisiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tässä tavoitteessa materiaali oli tietysti keskeisessä roolissa. Tilojen tulee kestää käytössä vähintään 150 vuotta”, Toivonen sanoo. Samoihin aikoihin, kun Hyytiälän kampus kohosi Juupajoella Kuivajärven ran- nalle, Euroopassa rakennettiin yhteensä noin 190 miljoonaa uutta asuntoa. *
* Lähde: Cities as carbon sinks—classification of wooden buildings / Amiri, Ottelin, Sorvari and Junnila, 2020
TIMBER
21
Powered by FlippingBook