Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ovat olleet jo pitkään keskeinen markkina- alue pohjoismaiselle sahatavaralle, sillä laatutietoiset ja käsityötaitoja vaalivat asiakkaat arvostavat tiheäsyistä puuta.
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ovat luonnonvaroiltaan rikkaita, mutta kaupallisesti hyödynnettäviä metsiä kuivalta ja kuu- malta alueelta ei juuri löydy. Mitä tulee sahatavaraan, maat ovat käytännössä kokonaan muualta tuotavan puun varassa, sahateollisuuden asiantuntija Heikki Vidgren konsultti- yhtiö AFRYstä sanoo. ”Näiden maiden oma tuotanto kattaa alueen sahatavaran kulutuksesta alle prosentin. Tämä on suurin ero Euroop- paan. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on omia sahoja, ja maat tuovat ulkomailta pääasiassa vain tuotteita, joita ne eivät itse valmista.” Suomella ja Ruotsilla on ollut vuosikymmenien ajan vah- va asema Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sahatavaramarkkinoilla. Vidgrenin mielestä se on luonnollista, sillä molemmat maat ovat suuria sahatavaran nettoviejiä ja sijaitsevat maan- tieteellisesti lähempänä kuin globaalit kilpailijat esimerkiksi Kanadassa ja Etelä-Amerikassa. Toisaalta, Keski-Euroopassa tuotettua sahatavaraa ei riitä vientiin, sillä suurin osa siitä kulutetaan kotimarkkinoilla. Puutavara kuljetetaan Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään meriteitse konteissa ja irtolastilaivoilla.
ton mukaan näihin maihin toimitetaan kaikkia sahatavaran standardikokoja 19 millimetrin laudoista aina 75 millimetrin sydäntavaroihin. Myös pituusmitoissa ja laatuluokissa skaala on laaja. ”Euroopassa meillä ei ole juurikaan asiakkaita, jotka ha- luavat näin laajan tuotevalikoiman. Sen sijaan teollisilla asiakkailla ja kaupoilla on hyvin tarkat vaatimukset esimer- kiksi sahatavaran pituuksille.”
Vain pohjoinen puu kelpaa
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa puusta tehtyjä loppu- tuotteita valmistetaan edelleen paljon käsityönä. Esimer- kiksi Algeriassa valtaosa ovista, ikkunoista ja huonekaluista syntyy suurten tuotantolaitosten sijaan pienemmissä puu- sepänverstaissa. Puusepäntaitoja arvostetaan edelleen, ja ammatti siirtyy usein isältä pojalle. ”Algeriassa on kuitenkin meneillään tuotannon moderni- sointi, ja myös teollisia valmistusmenetelmiä otetaan entistä enemmän käyttöön”, puutavarayhtiö Cotim Boisin omistaja ja johtaja Azzedine Chebirdou sanoo. Puusepät käsittelevät puutavaraa kappaleittain, ja ovat hyvin laatutietoisia käyttämänsä materiaalin suhteen. ”Paikalliset asiakkaamme ovat vaativia, ja jokaisen toi- mituksen on vastattava heidän laatuvaatimuksiaan. Siksi käytämme ainoastaan Suomesta ja Ruotsista tulevaa saha- tavaraa”, Chebirdou toteaa. Hänen mukaansa mäntyä käytetään Algeriassa ovien, ikkunoiden, kiinteiden kalusteiden ja huonekalujen valmis- tukseen. Kuusi on hallitseva puulaji muuhun rakentamiseen tarvittavassa puutavarassa.
Käyttötottumuksissa isoja eroja
Metsä Fibren aluemyyntijohtaja Tommi Saarnisto sanoo, että Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ovat perinteisesti tärkeitä markkinoita mäntysahatavaralle, mutta myös kuuselle on paljon kysyntää. Marokosta Saudi-Arabiaan ulottuva alue pitää sisällään monenlaisia markkinoita sahatavaralle, sillä puutuotteiden käyttötottumuksissa on isoja eroja maiden välillä. ”Joissakin maissa vaikkapa betonivalujen muoteissa suo- sitaan kuusta, toisissa käytetään mäntyä”, Saarnisto havain- nollistaa. Metsä Fibrelle tärkeimmät markkinat Lähi-idässä ja Poh- jois-Afrikassa ovat Saudi-Arabia, Algeria ja Egypti. Saarnis-
TIMBER
41
Powered by FlippingBook