Timber-lehti on Metsä Fibren sahatavara-asiakkaille suunnattu julkaisu, joka kattaa koko sahatavaran arvoketjun. Lue uusimmasta, uudistetusta numerosta mm. Metsä Fibren viiden sahan vahvuuksista, Rauman sahan operaattoreiden työstä sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sahatavaramarkkinoista.
TEOLLINEN TEHOKKUUS
METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI
SISÄLTÖ
6–7 Myynnin tervehdys Kehitys luodaan yhdessä asiakkaiden kanssa.
40–43 Sahatavaramme maailmalla
Puutavaran kysyntä kasvaa Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa vuosi vuodelta. Suomalainen sahatavara on haluttua korkean laatunsa ansiosta.
10–17 5 sahaa – 5 vahvuutta Suomalaiset sahamme tunnetaan laadustaan. Mistä teki- jöistä laatu syntyy? Kysyimme sahanjohtajiltamme.
44–49 Pohjoinen puu osana saksalaista menestystarinaa Kumppanuus Metsä Fibren kanssa tukee saksalaisen Cordesin kasvua.
18–19 Toimitusjohtajalta
Kestävät arvot ovat strategiamme ydin, ja niitä kehittämällä rakennamme metsäteollisuudelle kestävää tulevaisuutta.
50–53 Vain parasta puuta ikkunoihin Eurooppalaiset ovien ja ikkunoiden valmistajat luottavat pohjoiseen puuhun. 54–57 Puuta Kiinan kasvaville markkinoille Kiinalaisen BNBMG Forestsin asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia tuotteiden turvallisuudesta, vastuullisuudesta ja alkuperästä.
20–25 Tutkimuskohteena asumisviihtyvyys Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla puu- rakentamisen hyötyjä tutkitaan Living Lab -ympäristössä.
26–33 Ammattilaiset työssä
Huippumodernilla Rauman mäntysahallamme laadun varmistavat ammattitaitoiset operaattorit, joille sahatavaran ensiluokkaisessa laadussa kyse on myös ammattiylpeydestä.
58–63 Suomalaisille metsä on osa suvun tarinaa
Suomessa metsä siirtyy usein vanhemmilta jälkipolville ja sitoo suvun jäsenet osaksi yhteistä tarinaa. Kolme työn- tekijäämme kertovat metsästään ja metsäsuhteestaan.
34–37 Biotuotteita sahanpurusta
Montinutra Oy jalostaa sahanpurusta biokemikaaleja, joilla tulevaisuudessa voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita.
64–65 Metsä Fibre Tutustu palveluihimme ja organisaatioomme.
38–39 Palvelua paikan päällä Tekninen asiakaspalvelupäällikkömme Victoria Eklund saattaa sahatavaran asiakkaalle asti.
Timber-asiakaslehti 2023 I Metsä Fibre, PL 30, 02020 Metsä I www.metsafibre.com I Julkaisija: Metsä Fibre I Päätoimittaja: Eva Martin I Toimitus- neuvosto: Ari Harmaala, Raili Koponen, Mikael Lagerblom, Kustaa Laine, Sami Peltoniemi, Tommi Saarnisto, Leena Salminen, Tiina Tassi, Ville Valio, Harri Vertanen, Katri Viitanen I Tuotanto: Hube Helsinki I Asiakkuusjohtaja: Sanna Laakkonen I Tuottajat: Maria Latokartano, Katri Riihivaara I Ulkoasu: Hube Helsinki I Kannen kuva: Christian Jakowleff I Paino: Punamusta Oy I ISSN: 2736-8297 (painettu), 2737-0925 (verkkojulkaisu) I Lehti julkaistaan suomeksi, englanniksi, ranskaksi ja kiinaksi. I Osoitelähde: Metsä Fibren asiakas- ja sidosryhmärekisteri. I Jos et halua jatkossa vastaanottaa lehteä, lähetä meille sähköpostia: metsafibre.marketing@metsagroup.com
TIMBER
5
KEHITYS LUODAAN YHDESSÄ
Sahatavaraliiketoiminnan kehitys on strategiamme ytimessä. Myyntimme tärkein tehtävä on parantaa kykyämme luoda lisäarvoa asiakkaillemme koko arvo- ketjussa. Alkaen metsästä, aina asiakkaidemme asiakkaisiin eli tuotteidemme loppukäyttäjiin asti. Uskomme vakaasti, että luottamukseen ja avoimeen vuoropuheluun perustuva yhteistyö on paras, ellei jopa ainoa keino luoda lisäarvoa. Arvostamme palautettanne ja siksi mittaamme asiakastyytyväisyyttä vuosittain. Näin saamme selkeitä vastauksia siihen, millä alueilla olemme onnistuneet, ja missä voisimme toimia paremmin. Palautteen perusteella olemme nyt nostaneet ensisijaisiksi kehityskohteiksi viestinnän, hinnoittelun, reagointikyvyn ja asiakkaan huomioinnin. Vastaamme toiveisiin muun muassa lisäämällä näkyvyyttämme markkinoilla ja esittelemällä uuden, pitkäaikaiset asiakassuhteet paremmin huomioivan hinnoittelu- mekanismin. Ainutlaatuinen Timber Marketplace -palvelumme on saanut uuden alustan, uusia toimintoja ja uuden nimen, Metsä Timber Online. Uudistimme myös tämän asiakkaillemme suunnatun vuosijulkaisun. Toivomme sen sisältöjen olevan teitä kiinnostavia ja hyödyttäviä. Otamme mielellämme vastaan palautetta niin lehteen kuin muuhunkin tekemiseemme liittyen.
Olkaa meihin yhteydessä milloin tahansa!
Mikael Lagerblom Myyntijohtaja, Eurooppa
TIMBER
7
VIISI SAHAA
VIISI VAHVUUTTA
Metsä Fibren suomalaiset sahat tunnetaan maailmalla laadukkaasta sahatavarastaan. Kysyimme sahanjohtajilta, mitkä ovat sahojen vahvuudet, ja mistä tekijöistä sahatavaran laatu muodostuu. Kävi ilmi, että laatu on monen tekijän summa. Tärkeimmästä tekijästä kaikki sahanjohtajat olivat samaa mieltä.
Teksti: Maria Latokartano Kuvat: Christian Jakowleff
Ensimmäinen vahvuus: pohjoinen puu
”Rauman saha on maailman modernein sahalaitos, jonka kehitystyöstä hyötyy koko saha- teollisuus.”
Puutavara-auto kaartaa Metsä Fibren Rengon sahan pihaan ja pysähtyy jarrut suhahtaen odottamaan, että kuormaa- jan kuljettaja purkaa tukit sen kyydistä sahan lajitteluun. Kanta-Hämeessä sijaitseva Rengon saha on toinen Metsä Fibren kuusisahoista. Se tuottaa sahatavaraa useille teol- lisuudenaloille, sisä- ja ulkoverhouksiin, huonekaluihin, rakentamiseen ja puusepäntuotteisiin. Pohjoisista puulajeista – kuusesta ja männystä – valmis- tettu suomalainen sahatavara tunnetaan maailmalla erin- omaisesta laadustaan ja ainutlaatuisista ominaisuuksistaan. Ne ovat yhdistelmä puun luontaisia ominaisuuksia ja suo- malaista metsänhoidon osaamista. Jos tukin sahauspintaa katsoo riittävän läheltä, erottaa pintaa kirjovat renkaat. Jokainen millinohut vuosilusto on syntynyt yhden vuoden kasvun tuloksena. Hitaasta kasvusta ja tiheäsyisyydestä muodostuvat tiheys- ja lujuusominai- suudet, joita jatkojalostajat arvostavat, ja jotka toistuvat samanlaisina rungosta toiseen. ”Pohjoisen kuusen vahvuus on sen tasalaatuisuus. Jos kuusesta jalostaa sata pakettia sahatavaraa, kaikki paketit ovat yhtä korkealaatuisia”, Rengon sahan sahanjohtaja Jussi Lehtosalo sanoo. Männyllä hitaan kasvun myötä rungon ydinosaan muo- dostuu sydänpuuta, johon kehittyvät uuteaineet toimivat luonnollisina puunsuoja-aineina. Esimerkiksi ovissa ja ikkunankarmeissa männyn sydänpuu altistuu vaihtuville sääolosuhteille, mutta kestää silti jopa satoja vuosia. Pohjoinen puu kasvaa tukkipuun mittoihin keskimäärin 80 vuodessa. Oikein ajoitetulla taimikonhoidolla ja har- vennuksilla varmistetaan, että kasvu keskittyy laadultaan parhaimpiin runkoihin.
Johanna Harjula
Sahauksessa ja muussa metsäteollisuudessa syntyvillä sivu- jakeilla tuotettiin Suomessa 112 terawattituntia energiaa vuonna 2021. Se on enemmän kuin fossiilisilla öljyllä ja hiilellä yhteensä.* Energiantuotanto on kuitenkin vain yksi tapa hyödyntää sivuvirtoja. Puun kuorta voidaan esimerkiksi käyttää maise- moinnissa tai kompostimullan tuotannossa. Energian- tuotannossa syntyvä tuhka puolestaan soveltuu metsän lan- noitukseen. Se sisältää kasvavan puuston tarvitsemia ravin- teita oikeassa suhteessa, ja vapauttaa niitä pitkäkestoisesti puuston käyttöön. Jos resurssitehokkuuden polkuja seuraa pidemmälle, poh- joisen puun sivuvirtoja voi löytää yllättävistäkin paikoista. Vaikkapa parfyymeista, joiden yksi raaka-aine on sellu- prosessissa syntyvä raakatärpätti.
Kolmas vahvuus: teknologia
Metsä Fibren Rauman sahan sahalinjalla prosessia tekee mieli tarkkailla silmä kovana. Jos räpäytät silmää väärällä hetkellä, tukki ehtii jo sujahtaa ohitsesi. ”Mäntytukki muuttuu valmiiksi sahatuotteiksi reilussa se- kunnissa”, Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2010 työs- kennellyt ja Rauman sahan sahanjohtajana kesäkuun 2023 alussa aloittava Johanna Harjula kertoo. Vuoden 2022 syyskuussa jatkuvaan tuotantoon siirtynyt Rauman saha on rakennettu vastaamaan asiakkaiden tarpei- siin. Sahan tuotanto suuntautuu vaativiin loppukäyttökohtei- siin, kuten ikkuna- ja oviteollisuuteen, komponenttien valmis- tukseen ja puusepänteollisuuteen. Konenäköä, robotteja ja automatiikkaa hyödynnetään läpi prosessin, ja koko orkesteria johdetaan erikoiskameroiden avulla keskusvalvomosta käsin. ”Keskusvalvomotyöskentely vapauttaa operaattoreiden työ- aikaa laadunvarmistukseen ja käyttäjäkunnossapitoon, mikä on tärkeä osa sahan toimintamallia”, Harjula sanoo.
Toinen vahvuus: resurssitehokkuus
Metsä Fibren Vilppulan sahan noin 100 metriä pitkällä sahauslinjalla jokainen tukki optimoidaan. Sitten tukit kuoritaan, niiden pinnat haketetaan pelkkahakkurilla, ja tukit sahataan pelkoiksi, pintalaudoiksi ja lopulta sydän- puulankuiksi. Euroopan suurimpiin kuuluva yksilinjainen, moderni kuusisaha tuottaa vuosittain noin 530 000 kuutiota sahatavaraa. Yhden tukin tilavuudesta keskimäärin noin puolet voi- daan käyttää sahatavaraksi. Loppu on haketta, purua ja kuorta. Tukki on arvokas raaka-aine, eikä siitä sen vuoksi heitetä hukkaan tikkuakaan. ”Sahauksessa syntyvä hake jalostetaan selluksi lähinnä Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalla. Puru myy- dään valtionyhtiö Neovalle, joka jalostaa siitä puupellettejä voimalaitosten ja kiinteistöjen lämmöntuotantoon. Kuo- ren jalostamme bioenergiaksi ja hyödynnämme omassa kuivaamossamme”, Vilppulan sahan sahanjohtaja Tomi Saine kertoo.
* Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö
TIMBER
15
Teknologialla mitattuna Rauman saha on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, jonka kehitystyöstä hyötyy koko sahateolli- suus. Laadukasta sahatavaraa syntyy toki perinteisemmilläkin laitteilla. Palataan hetkeksi Renkoon, jossa kuusisahatavaraa valmis- tetaan vannesaha-pelkkahakkuri-jakosahalinjalla. Raumaan verrattuna sahalinja on hitaampi, mutta etenkin siellä valmis- tettavissa leveissä laudoissa ensiluokkainen laatu ja korkea, parhaimmillaan 90 prosentin käyttöaste hakevat vertaistaan. ”Rengossa toteutuu Metsä Fibren näkemys teollisesta tehok- kuudesta”, sahanjohtaja Lehtosalo sanoo. Metsä Fibre kehittää sahaliiketoimintansa tehokkuutta koko- naisuutena. Askelmerkit työhön tarjoaa elinkaarisuunnitelma, joka tehdään jokaiselle tuotantolaitokselle erikseen.
mäntysahalla työskentelee 74 puunjalostuksen ammattilaista. Suomessa sahateollisuus on perinteisesti kehittynyt kauas kasvukeskuksista, metsien ja vesireittien läheisyyteen. Monella paikkakunnalla saha on sydän, jonka ympärille asutus on ra- kentunut, ja joka omalla toiminnallaan on luonut ympärilleen uutta liiketoimintaa. ”Sahapaikkakunnilla jokaisen tuttavapiiriin kuuluu aina- kin yksi tai useampi sahalla työskentelevä, ja työurat sahoilla muodostuvat usein pitkiksi. Meillä Merikarvialla palkittiin viime vuonna henkilö, jonka työsuhde oli kestänyt 45 vuotta”, Merikarvian sahan sahanjohtaja Mikko Lintula kertoo. Työntekijöiden keskuudessa Metsä Fibrellä on työntekijöis- tään huolta pitävän yrityksen maine. Tämä voi osaltaan selittää sen, että kun Rauman sahan rekrytointi alkoi, ensimmäiseen hakuun tuli yli 600 hakemusta. Entä mikä on henkilöstön rooli, kun puhutaan sahatava- ran laadusta? Tästä Metsä Fibren sahojen sahanjohtajat ovat yksimielisiä. Moderneinkaan sahalinja ei toimi ilman hen- kilökuntaa, joka osaa ennakoida teränvaihtotarpeen laadun varmistamiseksi, ja joka tuntee asiakkaan prosessit ja tarpeet. Tai joka omalla ammattitaitoisella toiminnallaan varmistaa, että haastattelupäivänä esimerkiksi Lappeenrannan sahalla on työskennelty 700 päivää ilman yhtäkään tapaturmaa. Ei siis ole yllätys, että haastattelun viimeiseen kysymykseen – mikä on sahalla suurin ylpeyden aiheesi – kaikki sahanjohtajat antavat toisistaan tietämättä saman vastauksen . ”Henkilöstö.” ”Olen ylpeä hyvästä ja ammattitaitoisesta henkilöstöstämme.” ”Vastaan henkilöstö. Heihin kiteytyy kaikki tekemisemme.” •
Neljäs vahvuus: logistiikka
Metsä Fibren Lappeenrannan sahalla jälleen uusi nippu saha- tavaraa siirtyy kuivaamosta tasaamoon. Seuraavaksi se laatu- lajitellaan, tasataan päistään ja pakataan. Näin Metsän logolla varustettu paketti on valmis maailmalle. Lappeenrannan saha on mäntysaha, jonka tiheäsyistä sydäntavaraa käytetään muun muassa ikkuna- ja ovi- teollisuudessa, hirsitalo- ja puusepänteollisuudessa sekä korkealaatuisissa liimapuuratkaisuissa. ”Tuotteistamme 70 prosenttia menee vientiin. Päämarkkina- alueitamme ovat Eurooppa, Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka ja Kauko- itä”, Lappeenrannan sahan sahanjohtaja AnssiMeuronen kertoo. Asiakkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että tilattu saha- tavara toimitetaan silloin, kun on luvattu. Kumppaniverkos- tonsa avulla Metsä Fibre kykenee optimoimaan reitit tehok- kaasti ja volyymiensa ansiosta kilpailuttamaan ne asiakasta hyödyttävällä tavalla. Meriliikenteeseen liittyvät operatiiviset toiminnot on keskitetty Metsä Groupin palvelukeskukseen, joka räätälöi kuljetukset ja välittää asiakkaalle tietoa niiden etenemisestä. Logistiikan kehittäminen on tärkeää myös ympäristön kannalta. Kuljetusketjujen, lastauksien ja reittien optimointi tukee Metsä Fibreä sen tavoitteessa pienentää kuljetustensa hiilijalanjälkeä. Lappeenrannan sahalta vientitoimitukset lähtevät joko Ha- minan, Kotkan Mussalon tai Kaskisten sataman kautta. Kau- kaisimmat toimitukset suuntautuvat Japaniin. Ne saapuvat perille kuudessa viikossa.
”Lappeenrannan sahan työturvallisuuden
suorituskyky on huippuluokkaa.”
Anssi Meuronen
Viides vahvuus: ihmiset
Satakunnan maakunnan luoteiskulmassa, Selkämeren ran- nalla sijaitseva Merikarvia on pieni paikkakunta. Noin 3 000 asukkaan kunnan elinkeinorakenne on kuitenkin monipuoli- nen. Metalli- ja muovituotteiden valmistuksen lisäksi moni saa elantonsa maataloudesta tai kalastuksesta. Kunnan suurin yksityinen työnantaja on Metsä Fibre, jonka
TIMBER
17
KESTÄVÄT ARVOT OVAT STRATEGIAMME YDIN
Toteutamme Metsä Fibren strategiaa kolmella hankkeella, jotka ovat teollinen tehokkuus, asiakkuuksien kehittäminen ja kestävät ratkaisut. Työskentelemme strategian mukaisesti joka päivä, ja hankkeiden kautta kehitämme edelleen sekä osaamistamme että palveluamme. Teollinen tehokkuus tarkoittaa paitsi oman toimintamme tehostamista, myös pitkäjänteistä työtä koko jalostus- ja arvoketjun tehostamiseksi, aina lopputuotteen lopullisen käyttäjän hyödyksi. Meille on tärkeää tarjota asiakkaillemme tuotteita ja palveluita, jotka parantavat myös heidän teollista tehokkuuttaan. Uusi Rauman sahamme on hyvä esimerkki siitä, miten olemme täysin uudella tavalla hyödyn- täneet modernia teknologiaa parantaaksemme laatua, kasvattaaksemme tuotan- tovolyymejamme sekä tukeaksemme asiakkaidemme operatiivista tehokkuutta. Pitkäaikaisten asiakassuhteiden kautta tuotamme lisäarvoa koko jalostus- ketjuun. Samalla yhdessä huomioimme ja kehitämme tuotteiden ominaisuuksia niin, että ne vastaavat yhä paremmin loppukäyttäjien vaatimuksiin. Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme myös lisäarvopalveluita, jotka tukevat heidän liiketoi- mintaansa. Olemme esimerkiksi pitkäjänteisesti kehittäneet oman toimintamme vastuullisuutta ja kestävyyttä, ja tätä osaamista haluamme tarjota myös asiakkai- demme käyttöön. Haluamme olla asiakkaidemme ensisijainen valinta. Päivitämme sahatavaran liiketoimintastrategiaamme niin, että se vastaa yhä paremmin asiakkaidemme tarpeisiin sekä odotuksiin, ja liittää ne saumattomasti raaka-ainepohjaamme, tuotantoomme ja toimitusketjuun. Tarkoituksenamme on löytää kestävät teollisen tehokkuuden keinot lisäarvon tuottamiseen ketjun kaikkiin osiin. Haluamme auttaa asiakkaitamme tukemaan myös omien asiakkaidensa liike- toimintaa. He voivat esimerkiksi kutsua omia asiakkaitaan Suomeen näkemään ja kokemaan Metsä Fibren kestävän kehityksen mukaista toimintatapaa: millaisista metsistä vastuullisesti tuotettu raaka-aine tulee ja miten kestävää metsätaloutta Suomessa toteutetaan. Pitkäaikaisia asiakassuhteita rakennetaan ja vahvistetaan myös toimitusvarmuu- della. Meillä on useita tuotantoyksiköitä, ja sahatavaran tuotantomme on integroitu tiiviisti sellutuotantoomme. Pystymme tuottamaan ja toimittamaan sahatavaraa kaikissa markkinatilanteissa. Tämä on tärkeä syy, miksi moni asiakas on valinnut meidät ensisijaiseksi kumppanikseen.
18
TIMBER
Metsä Fibren strategian tavoitteena on kestävä erinomaisuus. Sana kestävä merkitsee vahvaa jatkuvan parantamisen kulttuuria sekä vastuullista ja tavoitteellista toimintatapaa.
Kestävät ratkaisut tarkoittavat strategiassamme sekä uusia tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, että prosessi- parannuksia. Tavoitteenamme on hillitä ilmastonmuutosta ja edistää kiertotaloutta. Kehitämme esimerkiksi sahatavaran valmistukseen liittyvien sivuvirtojen hyödyn- tämistä niin, että ne jalostetaan aina mahdollisimman arvokkaiksi tuotteiksi tai käytetään muulla tavoin hyödyksi. Suomalainen sahatavara tarjoaa erinomaisen keinon ilmastonmuutoksen hidas- tamiseksi. Puu ja siitä valmistetut tuotteet sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajan, ja sahatavaratuotannon sivuvirroilla pystytään korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita ja tuottamaan esimerkiksi bioenergiaa. Strategian toteuttamisessa avainasemassa on osaava henkilökuntamme. Hen- kilöstön osaamisen merkitys kasvaa koko ajan tuotantoprosessien monimut- kaistuessa ja digitalisoituessa. Samalla pystymme tarjoamaan uudenlaisia, yhä mielenkiintoisempia työtehtäviä. Metsäteollisuuteen tarvitaan jatkossa aiempaa monipuolisempaa osaamista, ja alan houkuttelevuus työpaikkana kasvaa. Esimerkiksi sähköautomaation ja me- kaanisen kunnossapidon ammattilaisille on kova kysyntä. Jatkossakin on tärkeää, että kokeneet tekijät jakavat osaamistaan. Strategiamme ytimessä on kestävä kehitys. Kehitämme toimintaamme kohti sataprosenttisesti fossiilitonta tuotantoa, ja tavoitteemme on saavuttaa se vuoteen 2030 mennessä. Samalla luomme asiakkaillemme kestävää lisäarvoa, jota he voivat tarjota edelleen omille asiakkailleen. Metsäteollisuudella on Suomessa pitkä ja tärkeä historia. Strategiamme paino- pistealueita kehittämällä olemme mukana rakentamassa metsäteollisuudelle kes- tävää tulevaisuutta.
Ismo Nousiainen
Toimitusjohtaja Metsä Fibre
TIMBER
19
TUTKIMUSKOHTEENA ASUMISVIIHTYVYYS
Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman CLT-rakenteisessa kampuksessa asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan uudella tavalla. Tutkijat uskovat, että puulla voidaan samaan aikaan sekä hillitä rakentamisen päästöjä, että tukea ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
Teksti: Maria Latokartano Kuvat: Carl Bergman
20
TIMBER
Ensimmäiset anturit alkoivat lähettää tietoa samalla hetkellä, kun CLT-elementit (engl. cross laminated timber) siirrettiin tehdashallista lavetin kyytiin. Ne panivat merkille muutokset suhteellisessa ilmankosteudessa ja lämpötilassa, ja lähettivät datan IoT-verkon kautta datapilveen. Lavettien päämäärä oli Pirkanmaalla, Juupajoen kunnassa sijaitseva Hyytiälän metsäasema. Paikka on Helsingin yliopiston metsätieteellinen kenttäasema, jon- ne yliopisto rakennutti uutta, CLT-rakenteista rakennuskokonaisuutta. Tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitetun rakennuskokonaisuuden päärakennus toimii jatkossa Living Lab -ympäristönä eli alustana, jossa tutkimusta tehdään aidoissa olosuhteissa. Rakennukseen sijoitettujen antureiden ja teknisten järjestelmien avulla tut- kijat keräävät tietoa esimerkiksi siitä, millä tavoin puurakennuksessa oleskelu vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin ja näiden kokemaan asumisviihtyvyyteen.
Mittausdataa asumisviihtyvyydestä
Jos puukerrostalon asukkaalta kysytään, viihtyykö hän asunnossaan, hän toden- näköisesti vastaa viihtyvänsä. Tarkemmin kysyttäessä hän saattaa nostaa esiin sisäilman laadun, puun kodikkuuden, viihtyisän tunnelman tai puukerrostalon hyvän akustiikan. Tämä tiedetään, sillä nämä tekijät ovat toistuvasti nousseet esiin lukuisissa asumistyytyväisyyttä selvittävissä kyselyissä, joita Suomessa on tehty 2000- luvulla. Mutta mistä asukkaiden myönteiset kokemukset tarkkaan ottaen kumpuavat? Tätä ei vielä tiedetä, mutta tutkijat uskovat, että Hyytiälän Living Lab -ympäristön myötä kysymykseen saadaan vastaus. ”Antureiden ja Living Lab -kokonaisuuteen rakennettavien teknisten järjestel- mien avulla pääsemme ensimmäistä kertaa säätämään ilmanvaihdon määrää, valaistusta, lämpötilaa ja kosteutta asumiseen liittyvissä koeolosuhteissa. Tätä kautta pääsemme käsiksi siihen, miten eri tekijät vaikuttavat asukkaiden koke- maan hyvinvointiin ja vireyteen”, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen sanoo. Sisäilmatutkimus on käytännössä kaasujen mittausta, sillä esimerkiksi puun tuoksu aistitaan pienhiukkasten kautta. Hyytiälässä tutkijoita kiinnostaa muun muassa se, miten sisäilmasta mitattavien kaasujen pitoisuudet muuttuvat ra- kennuksen ikääntyessä. Living Labista saatava tutkimustieto on Toivosen mukaan sekä ainutlaatuista että yhteiskunnallisesti merkittävää. ”On merkityksellistä, että rakentaminen edistää ihmisten hyvinvointia ja vireyttä.”
Puinen rakennus on hiilivarasto
Hyytiälän 1 400 neliön puurunkoinen uudisrakennuskokonaisuus koostuu pää- rakennuksesta ja siihen yhteydessä olevista, pienemmistä rakennuksista. ”Halusimme, että uudet tilat rakennettaisiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tässä tavoitteessa materiaali oli tietysti keskeisessä roolissa. Tilojen tulee kestää käytössä vähintään 150 vuotta”, Toivonen sanoo. Samoihin aikoihin, kun Hyytiälän kampus kohosi Juupajoella Kuivajärven ran- nalle, Euroopassa rakennettiin yhteensä noin 190 miljoonaa uutta asuntoa. *
* Lähde: Cities as carbon sinks—classification of wooden buildings / Amiri, Ottelin, Sorvari and Junnila, 2020
TIMBER
21
22
TIMBER
Living Lab -kokonaisuuteen raken- nettavien teknisten järjestelmien avulla ilmanvaihtoa, valaistusta, lämpötilaa ja kosteutta päästään säätämään asumiseen liittyvissä koeolosuhteissa.
On laskettu, että rakennukset aiheuttavat kolmanneksen kasvihuonekaasu- päästöistä. Puun käytöllä rakentamisen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Aalto-yliopisto ja Suomen ympäristökeskus ovat laskeneet, että jos Euroopan uusista asuinrakennuksista 80 prosenttia tehtäisiin puusta, ja puuta käytettäisiin rakenteissa, verhouksissa, pinnoissa ja kalusteissa, rakennukset varastoisivat yhteensä 55 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Hyytiälän uudisrakennuksiin on käytetty puuta yli 600 kuutiometriä. Kun arvioidaan, että yksi kuutiometri puuta sitoo 0,75 tonnia hiilidioksidia, niin koko käytetty puumäärä sitoo hiilidioksidia noin 450 tonnia * . Tämä vastaa esimerkiksi noin 250 polttomoottoriauton käytön vuotuisia hiilidioksidipäästöjä, jos autoilla ajetaan 20 000 kilometriä.
Koko arvoketjun kattava tutkimuskeskus
Hyytiälän metsäaseman uudisrakennukset ovat osa maailmanlaajuista, vuonna 2022 käynnistettyä puisten Living Lab -rakennusten verkostoa, johon kuuluvat Yhdysvaltojen Oregonissa sijaitsevan Peavy Hallin opetus- ja laboratoriorakennus ja slovenialaisen InnoRenew CoE -instituutin toimisto- ja laboratoriorakennus. Jokaisessa laboratoriossa mitataan osin samoja muuttujia pitkinä aikasarjoina, mikä lisää ymmärrystä CLT-rakennusten ominaisuuksista, muutoksista ja kes- tävyydestä eri ilmastoalueilla. Hyytiälässä oman lisänsä tutkimukseen tuo ilmakehätutkimuksen SMEAR II- asema, joka on 1990-luvulta lähtien kerännyt tutkimustietoa ilmakehän, kasvavan metsän ja maaperän kaasujen vaihdosta sekä niiden koostumuksesta. SMEAR- tutkimuksen kautta tutkijat voivat yhdistää ilmaston vaikutukset puumateriaalin ja -rakentamisen kokonaisuuteen. ”Toivomme, että Hyytiälästä kehittyy koko metsän arvoketjun kattava, tut- kimuksen ja innovaatiotoiminnan keskus, jota myös yritykset voivat käyttää testaus- ja kehitystyössään”, Toivonen sanoo. Hyytiälän kampuksella puuelementteihin sijoitetut anturit jatkavat tiedon- keruutaan tunti tunnilta ja päivä päivältä. Dataan liittyvä tutkimus on jo alkanut. Ensimmäiset tulokset valmistuvat vuoden 2023 lopulla ja vuoden 2024 aikana.
* Lähde: Helsingin yliopisto
TIMBER
23
CLT YLEISTYY MYÖS TEOLLISUUSHALLIEN TOIMISTOTILOISSA
CLT (engl. cross laminated timber) eli ristiinliimattu massiivi- puu koostuu kolmesta tai useammasta, ristiinliimatusta lauta- kerroksesta. Rakenne on hyvin paloa kestävä, luja ja jäykkä mutta kuitenkin kevyt. Hyytiälän kampuksen CLT-elementtien raaka-aineena käy- tettiin Metsä Fibren Vilppulan sahan sertifioitua kuusisaha- tavaraa. ”CLT-elementtien valmistusta varten sahatavara on kuivat- tava erikoiskuivaksi eli 12 prosentin kosteuteen”, Metsä Fibren Euroopan aluemyyntijohtaja Ville Valio kertoo. Kuivatus on herkkä ja haastava prosessi. Jos prosessiin tulee häiriö tai kuivauksessa käytettävä kaava on liian raju, sahatavara voi vääntyillä tai jopa haljeta. Hyytiälässä käytetty sahatavara jalostettiin CLT-elementeiksi CLT Plantin tehtaalla. Eri muotoisia ja eri kokoisia elementtejä valmistettiin yhteensä 350 kappaletta. CLT Plantin myyntipäällikkö Sami Kakkorin mukaan elementit soveltuvat erityisen hyvin suurikokoisten rakennusten, kuten kerrostalojen, koulujen ja päiväkotien ra- kentamiseen. ”Jäykkä rakenne on arkkitehtuurisesti monipuolinen ja mah- dollistaa esimerkiksi ulokerakentamisen. CLT-elementin ra- kenteellinen lujuus on samaa luokkaa betonin kanssa, mutta sen paino on vain viidennes betonielementistä. Tämä on hyvä ominaisuus esimerkiksi lisäkerrosrakentamisessa. Myös kul- jetus on edullista, sillä yhteen lavettiin elementtejä mahtuu noin 50 kuutiota.” Rakennustyömaalla CLT-elementit asennetaan nosturin avulla rungoksi. Vahvan rakenteensa ansiosta ne toimivat yhtä aikaa sekä sisäseinänä että kantavana rakenteena. Tiivis rakenne ei vaadi erillistä höyrynsulkua. Visuaalisuutensa vuoksi CLT-elementtejä käytetään yhä useammin myös teollisuushallien toimistotilojen rakentamiseen. ”Puu luo työtiloihin viihtyisyyttä, jota yhä useammassa yri- tyksessä arvostetaan.” •
CLT-elementtien raaka-aineena käytettiin Metsä Fibren Vilppulan sahan sertifioitua, erikoiskuivattua sahatavaraa.
24
TIMBER
RAUMAN SAHALLA OPERAATTORIT VIIMEISTELEVÄT LAADUN
Teksti: Johanna Flinkkilä Kuvat: Johanna Sjövall ja Metsä Group
26
TIMBER
Ympäri vuorokauden käyvää Rauman sahaa valvovat ammattitaitoiset operaattorit. He varmistavat ensiluokkaisen sahatavaran laadun lukuisin pienin teoin jokaisen työvuoron aikana.
Metsä Fibren Rauman mäntysahalla sahaustiimin operaat- tori Arbo Lauri seuraa, kun massiiviset tukit siirtyvät hih- nalla kuorimosta sahalinjalle. Sahausvuorossa olevat tukit ovat sahan tähän asti suurimmat – halkaisijaltaan jopa 330 millimetriä. ”Tällaisen tukin sydänpuusta saadaan parhaimmillaan neljä huippulaatuista lankkua. Ja pintapuusta lisäksi kape- ampia sivulautoja”, Lauri kertoo. Jo tukkien vastaanotossa rungot tutkitaan läpikotaisin konenäön ja tekoälyn avulla. Röntgenkuva antaa silmän- räpäyksessä tiedon rungon sisälaadusta, kuten oksikkuu- desta ja sydänpuuosuudesta. Koko tukki käytetään hyväksi. Sahalla syntyvä hake hyö- dynnetään sellun raaka-aineena samalla tontilla sijaitsevalla sellutehtaalla. Kuori ja sahauksessa syntyvä puru käytetään energiatuotantoon.
kaisen pinnanlaadun, mittatarkkuuden ja suuren sahaus- nopeuden kaikissa tukkiluokissa.” Sahalinjan nopeutta optimoidaan esimerkiksi sahattavan tukin paksuuden mukaan. Tavoitteena on yltää jopa 250 metriin minuutissa. Tavanomaisiin sahoihin verrattuna vauhti on kolminkertainen. Tehokkuus ja vauhti innostavat Lauria. ”On hienoa katsoa, kun sahalinja on kovassa vauhdissa ja kaikki toimii. Se vaatii, että taustalla tehdään koko ajan hienosäätöä”, hän sanoo.
Operaattorit valvovat laatua läpi koko prosessin
Laurin ura Metsä Fibrellä alkoi Kyrön sahalla vuonna 2006. Raumalle hän haki ensimmäisten joukossa. Laurilla on taskussaan sekä saha-alan ammatti- että erikois- ammattitutkinnot. Rauman sahalla operaattoreilta edelly- tetään jatkuvaa halua uuden oppimiseen. Oman vaatimuk- sensa asettaa kolmivuorotyö. Saha käy kolmessa vuorossa seitsemän päivää viikossa – uutta tämäkin suomalaisen sahateollisuuden perinteisiin käytäntöihin verrattuna. Automatiikan ansiosta operaattorit voivat käyttää entistä enemmän aikaa laadunvarmistukseen. Viime kädessä ope- raattoreiden kokemus ja aistinvarainen laadunvalvonta ta- kaavat, että Rauman sahalta maailmalle lähtevä sahatavara on juuri sitä, mitä asiakas on tilannut. ”Meille laatu tarkoittaa säännöllisiä mittauksia. Myös visuaalinen tarkastus operaattorin omin silmin on tarpeen. Tämä koskee niin sahausjäljen laatua kuin koneita, sillä huonokuntoinen terä jättää helposti ruman jäljen puun pintaan.”
250 metriä minuutissa
Laurin sahaustiimin vastuualue ulottuu sahansyötöstä kuo- rimoon ja sahalinjalle. Työvuorossa on kerralla kaksi operaat- toria. Vuoron aikana sahaustiimiläiset valvovat vastuualuet- taan muiden tiimien operaattoreiden kanssa sahan yhdestä, yhteisestä keskusvalvomosta käsin ja tekevät valvomotyön ohella kenttäkierroksia. Sahalinjalla Rauman edelläkävijärooli konkretisoituu. Linjan alussa tukki käännetään parhaaseen mahdolliseen sahausasentoon. Käytössä oleva dx- eli esisahaus on täällä otettu käyttöön ensimmäisenä maailmassa. ”Siinä tukille suoritetaan esileikkuu ennen varsinaista kappaleiden irtisahausta. Tämä mahdollistaa ensiluok-
TIMBER
27
”Suhtaudumme vakavasti työturvallisuuteen”, kertoo sahaustiimin operaattori Arbo Lauri, joka toimii myös sahan työsuojeluvaltuutettuna. ”Kaikilla sahan työntekijöillä tulee selkäytimestä, että kypärä menee päähän heti, kun työskennellään valvomon ulkopuolella.”
Operaattorit hoitavat teränvaihdot sahalla yhteistyönä. Kumppani LSAB huoltaa ja teroittaa terät uudelleen käyttö- kuntoon. Operaattoreille sahatavaran ensiluokkainen laatu on tär- keää. Kyse on ammattiylpeydestä. ”Niin hyvää sahatavaraa pitää tehdä, että sitä itsekin os- taisi”, Lauri toteaa.
Juuri ongelmanratkaisu on Lappalaiselle operaattorin työssä mieluisinta. Sähköasentajataustasta on hyötyä, jos on tarpeen selvittää vaikkapa laitevian syytä. ”On palkitsevaa, kun osaa ratkaista vikatilanteen tai on- gelman, esimerkiksi säätää trimmerin kalibrointia”, hän sanoo.
Lajittelulinjalla laatu on millistä kiinni
Syvä- ja moniosaamista tarvitaan
”Laadunvarmistus on meidän tiimimme tärkein tehtävä. Tuotteet, jotka eivät täytä vaatimuksia, pitää saada prosessis- ta pois mahdollisimman aikaisessa vaiheessa”, Lappalainen kertoo. Tuorelajittelussa sahatavara lajitellaan dimensioiden mu- kaan. Automaation ansiosta lajittelu on nopeaa ja tehokasta. Lajittelutiimin operaattoreiden tehtävänä on aika ajoin tar- kistaa mittoja käsin, joten työntö- ja rullamitat ovat koko ajan käden ulottuvilla. ”Linjastolla on tarkat kamerat, mutta myös operaatto- rin on puututtava tarvittaessa prosessiin, jos tilanne sitä vaatii. Laudoissa ei myöskään saa olla sahausvirheitä eli terän jälkiä, eikä niistä saa puuttua paloja. Lopputuotteissa höyläysraja on yksi milli, joten tarkkana pitää olla.” Tuorelajiteltu sahatavara siirtyy rimoittamoon ja kuiva- ukseen, ja tämän jälkeen kuivalajitteluun, jossa niin ikään varmistetaan sahatavaran laatu. Alan uusin teknologia mah- dollistaa laatudatan keräämisen läpi koko prosessin.
Tuorelajittelun kahdella pitkällä lajittelulinjalla vastasahatut tuotteet etenevät hyvässä järjestyksessä lajittelurobottien ja konenäön valvonnassa. Linjastolla liikkuvia kappaleita tutkii myös lajittelutiimin operaattori Pekka Lappalainen . Lappalainen on aiemmalta koulutukseltaan sähköasen- taja. Rauman sahalle siirtymisen yhteydessä hän suoritti saha-alan ammattitutkinnon, mikä lisäsi tietämystä sa- hauksen lisäksi kunnossapidosta ja sahalla käytettävästä teknologiasta. Uudenlaisen teknologian ymmärtäminen ja sen hyödyn- täminen vaativat runsaasti uuden oppimista. Metsä Fibre onkin satsannut operaattoreiden koulutukseen ja pereh- dytykseen. Koulutusjaksoon kuului myös työharjoittelu eri sahoilla. Nämä yhdessä mahdollistavat operaattoreiden syväosaamisen. Operaattoreilta edellytetään myös koko sahausprosessin ymmärrystä, sillä Raumalla tavoitteena on operaattorityön malli, jossa operaattorit hallitsevat useiden tiimien tehtäviä. Lappalaisen kaltaisia moniosaajia on myös rekrytoinnissa etsitty Rauman sahalle tarkoituksella. Monipuolisesti ko- kenut operaattoritiimi pystyy yhdessä ratkomaan haasteita parhaalla mahdollisella tavalla.
30
TIMBER
Pekka Lappalaisen kaltaisia moniosaajia on etsitty Rauman sahalle tarkoituksella.
”Niin hyvää sahatavaraa pitää tehdä, että sitä itsekin ostaisi.”
Arbo Lauri
Lähde 360-virtuaali- kierrokselle Rauman sahalle ja näe, miten kaikki toimii
TIMBER
31
Riku Tamminen työskentelee rimoittamo- ja kuivaustiimissä. Rauman sahalla rimoittamo on yhdistetty kuivaamoon.
Tavoitteena täydelliset rimakuormat
Rimoittamossa sahatavara pinotaan kuivaamista varten korkeiksi kuormiksi. Kone sujauttaa kappaleiden väleihin kapeat rimat, joiden mitta on tarkkaan määritelty. Rimat varmistavat, että ilma kiertää kuivattavan sahatavarapinon läpi mahdollisimman tasaisesti. ”Rimakuormien täytyy olla täydellisiä, jotta kuivaus on- nistuu halutulla tavalla. Erikokoisten kappaleiden rimoitta- minen on haastavaa”, sanoo rimoittamo- ja kuivaustiimissä työskentelevä operaattori Riku Tamminen . ”Rauman sahalla rimoittamo on yhdistetty kuivaamoon. Näin myös meidän tiimimme vastuualue kattaa molemmat vaiheet, ja pystymme itse vaikuttamaan kuivaukseen jo ri- moittamossa. Se on innostavaa, vaihtelu pitää mielenkiin- non yllä”, hän jatkaa.
Rauman sahan yhden keskus- valvomon malli on ensimmäinen koko sahateollisuuden historiassa.
Tutustu Rauman sahan operaattoreiden työhön videolla
Tarkka kuivaus viimeistelee sahatavaran laadun
Kuivaamossa lattiasta kattoon asti ulottuvat rimakuormat muodostavat halliin jylhiä kujia. Kokoa rakennuksella riittää, sillä sen pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Hallien sisällä on yhdeksän jatkuvatoimista kanavakuivaamoa ja 26 kamari- kuivaamoa. Kuivausprosessissa tarvittava lämpö saadaan samassa integraatissa toimivalta sellutehtaalta.
32
TIMBER
Jari Trygg kehuu Rauman sahan yhteishenkeä. Kaikkia työntekijöitä yhdistää sama päämäärä tuottaa maailmalle ensiluokkaista sahatavaraa.
Tarkka kuivaus viimeistelee sahatavaran laadun. Se vaatii aikaa, sillä liian nopeasti kuivatut kappaleet saattavat halkeilla. Kuivaus määritellään kuivauskaavoilla, joiden mukaan kuivausilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta sääde- tään. Kosteusprosentit vaihtelevat laivauskuivatun saha- tavaran noin 17 prosentista erikoiskuivan 10 prosenttiin. Kuivaus suunnitellaan aina halutun lopputuotteen mu- kaan. Asiakkaiden on voitava luottaa siihen, että Rauman sahalla tuotetusta sahatavarasta valmistetut ovet ja ikkunat säilyttävät muotonsa vaativissa ilmasto-olosuhteissa. ”Puusepänteollisuudessa haluttu kosteusprosentti on avainasia. Satsaamme laatuun. Siinä näkyy meidän käden- jälkemme”, Tamminen sanoo.
tiikan ansiosta operaattorit voivat keskittyä sahatavara- pakettien laadun varmistamiseen ja lastauksen valvomiseen. Pakettien liikutteluun ei tarvita trukkeja, mikä parantaa työturvallisuutta. Automaattilastauksen ohjaus kytkeytyy sahan ohjausjär- jestelmään, joten lastausta voi seurata keskusvalvomosta. Järjestelmä mahdollistaa myös rahtikirjojen lähettämisen automaattisesti niin asiakkaalle, satamaan, kuljetusliikkeelle kuin lastausjärjestelmän toimittajalle. Tryggin ja muun paketointitiimin tehtävänä on varmis- taa, että paketit lähtevät sahalta yhtä jouhevasti kuin ne on valmistettukin. Erikoisvarustellut rekat noutavat paketteja sahalta kolmessa vuorossa. ”Sahalla ei ole valmiin sahatavaran varastoa. Pakatut tuot- teet kuljetetaan saman tien muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Rauman satamaan”, Trygg kertoo. Ennen Rauman sahalle siirtymistään Trygg työskenteli paperitehtaalla 37 vuotta. Saha-ala on hänelle verrattain uusi, mutta pitkä työura tuo mukanaan rauhallisuutta ja varmuutta. Kuten muutkin operaattorit, Trygg kehuu sahan yhteis- henkeä. Keskusvalvomossa operaattorit auttavat toisiaan ja oppivat toisiltaan. Kaikkia yhdistää yhteinen päämäärä: pitää huolta siitä, että Rauman sahalta lähtee maailmalle vain ensiluokkaista sahatavaraa.•
Automaattilastaus on uutta sahateollisuudessa
Laatulajiteltu sahatavara on valmis pakattavaksi. Vanteistus- puristin tasaa sahatavaranippujen päät ja kiinnittää niput vantein. Seuraava kone pujottaa paketin ylle suojahupun. Paketointitiimissä työskentelee operaattori Jari Trygg . Hänen tiiminsä vastuulla on tarkistaa, että sahatavaran di- mensiot ovat oikein, ja pakettien ulkoasu kunnossa. Sahatavaraniput etenevät kuljetinlinjoilla automaattisesti aina hallin päätyovella odottavaan rekkaan asti. Automa-
TIMBER
33
KUUSISAHANPURUSTA UUSIKSI BIOTUOTTEIKSI
Metsä Springin salkkuyhtiö Montinutra Oy uuttaa sahanpurun hemiselluloosasta ja ligniinistä biokemikaaleja, joilla tulevaisuudessa voidaan korvata fossiilisia raaka- aineita esimerkiksi teknokemiassa ja kosmetiikkateollisuudessa.Yhtiö suunnittelee tuotantolaitoksen rakentamista Metsä Fibren Vilppulan sahan yhteyteen.
Teksti: Maria Latokartano Kuva: Metsä Group
34
TIMBER
TIMBER
35
Metsä Groupin resurssitehokkuusajattelun ytimessä on tavoite hyödyntää kaikki tuotannon sivuvirrat sataprosenttisesti joko materiaaleina tai energiana. Resurssi- tehokkuudessa otettiin jälleen uusi askel, kun konsernin innovaatioyhtiö Metsä Springin sijoituskohteisiin kuuluva Montinutra Oy ilmoitti, että se aloittaa uuden tuotantolaitoksen hankesuunnittelun Metsä Fibren Vilppulan sahan yhteyteen. Hankesuunnittelun aloittamisen sinetöi seitsemän miljoonan euron rahoitus- päätös, jonka Montinutra sai Business Finlandilta tammikuussa 2023. Business Finland on suomalainen liike-elämän toimija, joka tarjoaa yrityksille kansain- välistymis- ja rahoituspalveluita. Suunnitellun tuotantolaitoksen investointikustannusten arvioidaan olevan noin 20 miljoonaa euroa. Montinutran toimitusjohtaja Jaakko Pajusen mukaan Business Finlandin rahoituspäätös on julkiselta sektorilta iso kädenojennus, ja voimakas kannanotto kiertotalouden puolesta. ”Tehdashankkeet ovat mittavia investointeja. Business Finlandin tarjoama rahoitus madaltaa muiden investoijien kynnystä rahoittaa hanketta, ja tätä kautta edesauttaa merkittävästi hankkeen toteutumista”, hän sanoo.
Nopea skaalautuvuus mahdollista
Vilppulan sahan yhteyteen suunniteltu tuotantolaitos käyttäisi pääraaka-aineenaan sahan sivuvirtana syntyvää kuusipurua, jota hyödynnetään nykyisin pääasiallisesti bioenergian tuotannossa. Tuotantoprosessi perustuu kuumavesiuuttoon, jossa raaka-ainetta käsitellään korkeassa paineessa ja lämpötilassa. Jätteetön prosessi hyödyntää suljettua vesikiertoa sekä energian talteenottoa. ”Metsäteollisuudessa on perinteisesti keskitytty selluloosa- kuituun. Puun muut osat, joista yli puolet on hemiselluloosaa ja ligniiniä, ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Näistä kehitämme tulevaisuuden biokemikaaleja”, Pajunen sanoo.
Montinutran arvolupaus rakentuu vahvasti fossiilittomuuden, kiertotalouden ja kestävyyden varaan.
Vilppulan tuotantolaitos kykenee ensimmäisessä vaiheessaan jalostamaan vuositasolla 10 000 tonnia sahanpurua. Pajunen ker- too, että Montinutralla on valmius kasvattaa tuotantovolyymeja myöhemmin kaksin- tai kolminkertaisiksi. ”Skaalautuvuuden kannalta on keskeistä, että meillä on Metsä Groupin kaltai- nen teollinen kumppani, joka pystyy varmistamaan arvoketjumme ensimmäisen osan. Se, että meidän ei tarvitse itse rakentaa raaka-aineverkostoa, nopeuttaa skaalautuvuuttamme merkittävästi.”
Fossiilittomuus luo arvolupauksen pohjan
Biokemikaalit, joita Vilppulan tuotantolaitoksen on määrä valmistumisensa jälkeen tuottaa, Pajunen jakaa neljään luokkaan: sokereihin, ligniineihin, kuitu- tuotteisiin ja pölynsidontatuotteisiin. Tuotteet Montinutra lanseeraa Boreal Bioproducts® -brändin alla. ”Kyse on täysin uusista biokemikaaleista, joten olemme tietoisesti pitäneet kehitysportfoliomme laajana”, Pajunen kertoo. Montinutran arvolupaus rakentuu vahvasti fossiilittomuuden, kiertotalouden ja kestävyyden varaan. Tuotteilla voidaan teknokemiassa korvata fossiilisia poly- meerejä, mikä pienentää tuotteen hiilijalanjälkeä. Raaka-aineena käytetään teol- lisuuden sivuvirtoja, joten tuotanto ei kilpaile ruuantuotannon pinta-alan kanssa. Kestävyyden näkökulmasta tärkeää on myös se, että raaka-aineen alkuperä voidaan aukottomasti jäljittää.
36
TIMBER
”Fossiilittomuus luo arvolupauksellemme pohjan, mutta sen lisäksi tuotteil- tamme vaaditaan erinomaista teknistä suorituskykyä. Pelkkä biopohjaisuus ei riitä, vaan meidän on yllettävä samalle tasolle kilpailevien tuotteiden kanssa.”
Metsä Spring yksi pääomasijoittajista
Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa puupohjaisiin arvoketjuihin liittyen. Tavoite pitää sisällään niin sijoitukset lupaaviin startup-yrityksiin maailmanlaajuisesti, kuin omien pilotti- ja demoprojektien edistämisen. ”Metsä Springin tehtävänä on tukea Metsä Groupin liiketoimintaekosysteemin kasvua. Olemme puupohjaisen biokiertotalouden strateginen sijoittaja ja inno- voinnin edistäjä”, Metsä Groupin konsernitason tutkimus- ja kehitystoiminnan johtaja Katariina Kemppainen sanoo. Vuoden 2023 alussa Metsä Springillä oli yhteensä neljä salkkuyhtiötä. Yhteis- työ Montinutran kanssa alkoi kaksi vuotta aiemmin, jolloin Metsä Spring teki Montinutraan pääomasijoituksen. ”Olimme seuranneet Montinutraa jo pidempään, ja kun yhtiö ryhtyi tavoittele- maan hemiselluloosasta isomman volyymin tuotteita, hetki oli oikea yhteistyön syventämiselle”, Kemppainen sanoo.
Runsaasti erilaisia käyttökohteita
Kemppaisen mukaan kiinnostus fossiilisia raaka-aineita korvaaviin biopohjaisiin tuotteisiin kasvaa vahvasti eri teollisuudenaloilla. ”Juuri nyt olisi hyvin tärkeää löytää fossiilisille raaka-aineille biopohjaisia vaihto- ehtoja, ja selvitystyötä asian eteen tehdään laajalti.” Montinutran Boreal Bioproducts® -tuotteiden stabiloivat ja emulgoivat ominai- suudet soveltuvat Kemppaisen mukaan esimerkiksi erilaisten pinnoitteiden tai päällysteiden valmistukseen. Sovelluskohteita on runsaasti myös kosmetiikka- teollisuuden emulsioissa. Tuotannon skaalautuvuuteen liittyvä teknologiariski on Kemppaisen mukaan Montinutran kohdalla maltillinen. ”Usein juuri teknologiariski on startup-yrityksissä iso kysymys, mutta Montinutra on tehnyt paljon pilotointia ja onnistunut välttämään skaalaukseen liittyvät suden- kuopat. Voi sanoa, että teknologiariski on heidän kohdallaan jopa pienehkö.”
Tavoitteena volyymibisnes
Sahanpurun jatkojalostaminen on Kemppaisen mukaan hyvä esimerkki puun resurssitehokkaasta käytöstä, jossa tuotannon sivuvirtoja hyödynnetään erilaisten biotuotteiden valmistukseen. ”Prosessissa jäljelle jäävä sahanpurujae on edelleen tärkeä bioenergian raaka- aine, ja tukee Metsä Groupin tavoitetta irtaantua fossiilisten polttoaineiden käytöstä.” Kemppainen ei näe estettä sille, etteikö Montinutra voisi lähivuosina kasvaa startupista merkittäväksi toimijaksi. ”Totta kai toivomme, että Montinutrasta kehittyy volyymibisnes, jonka tuotanto ei rajoitu Vilppulaan. Kasvu voi tulla muustakin raaka-aineesta, kuten kuoresta.” ”Uuden biotuotteen kaupallistaminen on aina haastava prosessi, jossa vaadi- taan monen alan osaamista ja kärsivällisyyttä. Montinutralla on kuitenkin aina ollut erittäin pätevä tiimi.” •
TIMBER
37
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56 Page 57 Page 58 Page 59 Page 60 Page 61 Page 62 Page 63 Page 64 Page 65 Page 66 Page 67 Page 68Powered by FlippingBook