Timber-asiakaslehti 2022/2023

Timber-lehti on Metsä Fibren sahatavara-asiakkaille suunnattu julkaisu, joka kattaa koko sahatavaran arvoketjun. Lue uusimmasta numerosta Rauman sahasta, puurakentamisesta sekä puun käytöstä sisustamisessa.

2022

2023

METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI

Puurakentamisen aika Rauman saha käynnistyy Monikäyttöinen mänty

Sisältö

Myynnin tervehdys Yhteisellä polulla kohti teollista tehokkuutta sivu 4

Lyhyesti Kuulumisia meiltä ja maailmalta sivut 5–7

Vastuullisuus 2030 vastuullisuustavoitteemme toteutumassa ennakoitua nopeammin sivu 8 Toimitusjohtajalta Tavoitteena kestävä ja kannattava kasvu asiakkaidemme kanssa sivu 9 Materiaalina puu Puuta käytetään sisustuksessa yhä enemmän. Mikä on sen suosion takana? sivut 10–17

Puu on jälleen trendikäs materiaali sisustamisessa, sivut 10–17

Yhteistyössä Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy haluaa olla asiakkaan tuotannon jatke sivut 18–19

Innovaatiot & investoinnit Tulevaisuuden saha -konseptimme näyttää suuntaa koko saha-alalle sivut 20–24

Lähikuvassa Täysikokoisessa männyssä on kuutiometri puuta sivu 25 Kestävät ratkaisut Michael Green puhuu puurakentamisen puolesta sivut 26–27 Katse markkinoihin Sahatavaran hintaheilahtelut mahdollisia myös jatkossa sivut 28–31

Nemus Futurumissa voi tuntea metsän tuoksun ja oppia metsänhoidosta, sivut 64–67

Asiakkaamme Kurikka Timber suosii raaka-aineena suomalaista mäntyä sivut 32–33 Pohjoinen puu Lyhyt kasvukausi vaikuttaa pohjoisen havupuun rakenteeseen sivut 34–35

Sisältö

SEURAA METSÄ FIBREÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA

TIMBER ASIAKASLEHTI 2022–2023 | METSÄ FIBRE, PL 30, 02020 METSÄ | WWW.METSAFIBRE.COM | JULKAISIJA: METSÄ FIBRE | PÄÄTOIMITTAJA: TIINA TASSI | TOIMITUSNEUVOSTO: ARI HARMAALA, RAILI KOPONEN, KUSTAA LAINE, TUOMO NIEMI, SAMI PELTONIEMI, LIISA-MAIJA PERÄVAINIO, TOMMI SAARNISTO, LEENA SALMINEN, ANNA SUURNÄKKI, VILLE VALIO, KATRI-ELISA VIITANEN | TUOTANTO: HUBE HELSINKI | ASIAKKUUSJOHTAJA: SANNA LAAKKONEN | TUOTTAJA: KATRI RIIHIVAARA | ULKOASU: HUBE HELSINKI | KANNEN KUVA : MIKKO TIKKA, FOTONOKKA | PAINO: PUNAMUSTA OY | ISSN: 2736-8297 (PAINETTU), 2737-0925 (VERKKOJULKAISU) | LEHTI JULKAISTAAN SUOMEKSI, ENGLANNIKSI, RANSKAKSI JA KIINAKSI | OSOITELÄHDE: METSÄ FIBREN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄREKISTERI | JOS ET HALUA JATKOSSA VASTAANOTTAA LEHTEÄ, LÄHETÄ MEILLE SÄHKÖPOSTIA: METSAFIBRE.MARKETING@METSAGROUP.COM | KANSI : METSÄBOARD PRIME FBB BRIGHT 210 G | SISÄSIVUT : GALERIEART MATT 150 G

Rauman saha

Tervetuloa tutustumaan tulevaisuuden sahaan!

sivut 37–48

Metsä Fibren Rauman saha käynnistyy vuoden 2022 kolmannella vuosi neljänneksellä. Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen suurin sahainvestointi.

Palvelumme Oma tekninen asiakaspalvelu sahatavara-asiakkaidemme apuna sivu 36 Rauman saha Raumalle rakentamamme mäntysaha on maailman modernein sahalaitos sivut 37–48

Näkökulma Sahatavaran myynnissä kaikki perustuu ennusteisiin sivu 73 Toimintamme Teollista puurakentamista Rauman sahalla ja Kemin biotuotetehtaalla sivut 74–79 Ammattilainen Timo Tuomela suunnittelee Rauman sahan tuotantoketjua sivut 80–81

Asiakkaamme Rose Group rakentaa liikesuhteensa luottamukselle sivut 58–59 Maailmalla Alppimaissa puurakentaminen on vuosisatainen perinne sivut 60–63 Toimintamme Nemus Futurum esittelee kestävää metsänhoitoa elämysten kera sivut 64–67

Palvelumme Timber Marketplacessa entistä parempi verkko-ostokokemus sivu 49

Kestävä metsänhoito Metsän luontoarvojen vaaliminen on tärkeä osa suomalaista metsänhoitoa sivut 50–57

Metsä Fibre Avainlukuja toiminnastamme sivut 82–83

Vaikuttaja Puurakentamisen läpimurto on aiempaa lähempänä, sanoo arkkitehti Pekka Heikkinen sivut 68–72

Myynnin tervehdys

Yhdessä kohti teollista tehokkuutta

Puu on yksi vastuullisimmista ja monipuolisimmista rakennusmateriaaleista. Puurakentamisen lisääminen on globaalisti tärkeää, sillä hiiltä varastoivat puurakennukset ja -tuotteet ehkäisevät tehokkaasti ilmastonmuutosta. Pohjoisessa hitaasti kasvava havupuu soveltuu erinomaisesti kohteisiin, joissa puun kaunis ulkonäkö on keskeisessä roolissa. Se on omiaan myös lujuutta vaativissa rakenteissa. Kun arvo- ketju metsästä lopputuotteisiin saakka toimii tehokkaasti, puu on kaikin puolin erittäin kilpailu- kykyinen rakennusmateriaali – useissa käyttökohteissa jopa ylivoimainen. Nostimme Metsä Fibren päivitetyssä strategiassa yhdeksi keskeiseksi teemaksi teollisen tehok- kuuden kehittämisen. Ohjaamme puun hakkuita ja katkontaa keskitetysti sen mukaan, minkä mittaisia puita tarvitsemme, ja mihin loppukäyttöihin sahatavara on menossa. Uudistamme sahojamme suunnitelmallisesti. Rauman uusi saha on luonnollisesti sahausteknologian kehityk- sen keihäänkärki ja edistää merkittävästi toimintamme teollista tehokkuutta. Tarjoamme asiakkaillemme laadukasta sahatavaraa, mutta myös valmiin sahatavaran laadusta kertovaa dataa. Sitä asiakkaamme voivat hyödyntää oman prosessinsa tehokkuuden, laadun ja hyötysuhteen parantamiseksi. Puutuotteiden ja rakennusmateriaalien valmistaminen on jo suurelta osin automatisoitua. Mitä tarkempaa dataa pystymme asiakkaillemme tarjoamaan, sitä paremmin löydämme yhdessä tärkeimmät tekijät tehokkaamman tuotannon ja korkeamman hyötysuhteen saavuttamiseen eri jatkojalostusprosesseissa. Näin koko ketjun tehokkuus paranee. Teollisen tehokkuuden nosto on tulevaisuuden tärkein kysymys kaikille puutuoteteollisuudessa toimiville yrityksille. Me uskomme, että koko ketjun vastuullisuuden ja tehokkuuden huomioi- va toimintamallimme avaa meille yhteisen polun kestävään tulevaisuuteen.

Ari Harmaala Johtaja, Myynti ja asiakkuudet Metsä Fibre

Anna palautetta lehdestämme! Teemme Timber-lehteä

sahatavara-asiakkaillemme ja toivomme, että saamme palautetta lehden sisällöstä. Missä onnistuimme, missä voisimme parantaa? Mikä oli erityisen kiinnostavaa, mikä tarjosi uutta tietoa tai ilahdutti? Entä mistä aiheista olisi mukava lukea tulevissa numeroissa?

Lyhyesti

Tunnustus vastuullisuustyöstä Metsä Fibre sai vuonna 2021 jo toisen kerran vastuul- lisuusarvioitsija EcoVadiksen korkeimman platina- tason tunnustuksen. Se myönnettiin ympäristöön, työelämän käytäntöihin, eettisiin toimintatapoihin ja toimitusketjuihin liittyvästä työstä. Yhtiö kuuluu parhaimman yhden prosentin joukkoon EcoVadiksen arvioimien sellu-, paperi- ja kartonkivalmistajien joukossa. “Saamamme tunnustus oli mainio huipennus muu- toinkin hyvälle vuodelle. Platinatasoon yltää vuosittain vain yksi prosentti kaikista arvioiduista yrityksistä”, sanoo kestävän kehityksen päällikkö Marko Ruottinen Metsä Fibreltä. www.ecovadis.com

Suomalainen puu upeasti esillä Helsinki-Vantaalla Matkailijat toivotetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman uudistetussa terminaali 2:ssa tervetulleiksi suomalaisen luonnon sekä kotimaisen suunnittelu- ja käsityöosaamisen avulla. Suomalaista puusepäntyötä hienoimmillaan esittelee terminaalin lähtöaulassa oleva puinen katto, joka aaltoilee korkeimmillaan 16 metrin korkeudella lattiasta. Arkkitehtuurin kerrotaan saaneen vaikutteita klassisesta suomalaisesta muotoilusta, kuten Tapio Wirkkalan Ultima Thulesta, ja maantieteellisistä korkeuskäyristä. Kattoelementeissä on käytetty CLT- eli monikerrospuulevyä, jonka pintapuuna on suomalaista kuusta. Uniikkeja elementtejä on 7 700 neliömetrin kattoalalla yhteensä 500 kappaletta, joista kukin on 3x6-metrinen ja jopa 1 500 kilon painoinen. Ristiinliimattu puu pitää hyvin muotonsa, joten katon muotoilu ei vuosien kuluessa kärsi. Kappaleiden valmistuksessa käytettiin 3D-mallinnusta ja CNC- työstöä, mutta viimeistely tehtiin käsityönä. Katon on suunnitellut ALA Arkkitehtien Juho Grönholm ja puurakentamisesta vastasi Raision Puusepät Oy. Suomalainen luonto näkyy saapuvien matkustajien aulassa myös dioraamana nimeltä Luoto. Se on matkustajille virkistävän koke- muksen tarjoava elävillä puilla, oikeilla kasveilla ja valtavilla kivillä somistettu kuvaelma luonnosta. Terminaali 2:n laajennus on osa lentoaseman omistaman Finavian miljardin euron arvoista kehitysohjelmaa. Sen kotimaisuusaste eli suomalaisten yritysten kanssa tehtyjen sopimusten arvon osuus koko investoinnista on noin 90 prosenttia.

Tukea tulevaisuuden osaamiseen

Metsä Group lahjoitti keväällä 2022 yhteensä lähes miljoona euroa seitsemälle suomalaiselle yliopistolle. Lahjoitukset kohdistettiin yliopistosta riippuen teknii- kan, luonnontieteelliselle tai maatalous-metsätieteelli- selle koulutusalalle. Vuoden 2021 lopulla Metsä Group lahjoitti yhteensä 500 000 euroa kumppaniyliopistoil- leen Helsingin ja Oulun yliopistoille.

Lähde: Finavia

Lyhyesti

75 % Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maa pinta-alasta. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa.

12,6 % Suomessa on 2,9 miljoonaa hehtaaria suojeltuja ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia metsiä, joiden osuus metsä pinta-alasta on 12,6 prosenttia.

108 m 3 Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 108 miljoonaa kuutiometriä.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Pikku-Finlandia näyttää mallia kiertotaloudesta

Kiitos asiakkaillemme!

Metsä Fibren asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin jälleen keväällä 2022 Euroopan, Aasian ja Tyynen meren maiden (APAC), Lähi-idän ja Afrikan (MEA) sekä Amerikan myyntialueillamme. Kiitämme sahatavara- asiakkaitamme aktiivisesta osallistumisesta ja kehi- tämme toimintaamme edelleen.

Pikku-Finlandia on Helsingin Töölönlahdella sijaitsevan Finlandia- talon peruskorjauksen ajaksi rakennettu paviljonkimainen väistötila. Suomalaisen puuarkkitehtuurin taidonnäyte on toteutettu Helsin- gin kaupungin, Finlandia-talon, Aalto-yliopiston sekä FM-Hausin yhteisprojektina, ja sen elementit on rakennettu Metsä Woodin Kerto® LVL -tuotteilla. Pikku-Finlandia edustaa kestävän kehityksen ja kiertotalouden mu- kaista rakentamista, sillä se on rakennettu siirrettävistä ja uudelleen käytettävistä puumoduuleista. Rakennuksen erikoisuutena ovat kuoritut männynrungot, jotka toimivat kantavina pilareina. Arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman Finlandia-talon perus- korjauksen valmistuttua Pikku-Finlandia voidaan siirtää uuteen paikkaan ja muuntaa esimerkiksi päiväkoti- tai koulurakennukseksi.

Tutustu kyselyn tuloksiin verkkosivuillamme

Berliiniin yli 30 puukoulua

Saksalainen Berliinin kaupunki rakennuttaa vuoteen 2025 mennessä 32 kolmikerroksista puista koulua. Koulut kootaan esivalmistetuista puumoduuleista, jotka nopeuttavat rakentamista. Moduulien liitoksiin käytetään Metsä Woodin Kerto LVL® -viilupuusta valmistettavia korkealuokkaisia, terästä vahvempia GLVL-palkkeja.

Lyhyesti

Tutustu sahausprosessiin Olemme avanneet asiakkaillemme sahausprosessista kertovan verkkokurssin. Sen avulla pääsee tutustu- maan tarkemmin, kuinka ensiluokkainen sahatavara syntyy, ja mitkä tekijät vaikuttavat sen laatuun. Kurssi löytyy Metsä Learning Hub -palvelusta, jossa on tarjolla myös kestävästä kehityksestä kertova kurssi. Palvelun saa käyttöön ottamalla yhteyttä omaan asiakasyhteyshenkilöönsä.

Luonnon monimuotoisuutta tukemassa

Metsä Group tukee rahallisin panoksin ja asiantuntemuksellaan luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia alueellisesti olennaisia ja vaikuttavia kehityshankkeita Suomessa. Toimenpiteet ovat osa yhtiön vuosien 2021–2030 aikana toteuttamaa Luonnon- hoidon ohjelmaa. Talousmetsien ulkopuolella toteutettavat hankkeet voivat liittyä esi- merkiksi lintuvesiin ja kosteikkoihin, virtavesireitteihin, pienvesiin ja rantaluontokohteisiin, pölyttäjien elinolosuhteisiin tai uusiin vesiensuojelumenetelmiin. ”Olen iloinen siitä, että perustimme ohjelman, joka turvaa metsien monimuotoisuutta. Panostamme hankkeeseen 10 vuoden aikana useita miljoonia ilman voittotavoitteita”, kertoo Metsä Groupin vastuullisuusasioista vastaava johtaja Katja Tuomola . Metsäluonnon monimuotoisuutta turvataan myös lehtojen suoje- lulla. Suomen metsien pinta-alasta vain 1–2 prosenttia on lehtoja, mutta niissä elää noin 45 prosenttia uhanalaisista metsälajeista. ”Lehtojen runsasravinteinen maaperä luo edellytykset runsaan kasvilajiston esiintymiselle, mikä puolestaan tarjoaa ravintoa esi- merkiksi hyönteisille. Siksi suosittelemme lehdoille luonnonhoitoa puunkasvatuksen sijaan.” Metsä Group käy vuodesta 2022 alkaen läpi omistajajäsentensä metsissä sijaitsevat lehdot ja neuvoo niiden hoidossa.

Tekoäly tukee puunhankintaa Metsä Groupin kehittämä ja käyttöön ottama sovellus hyödyntää monipuolista Suomessa saatavilla olevaa avointa paikkatietoaineistoa ja tekoälyä puustotietojen arviointiin. Sovelluksen avulla voidaan arvioida puu- kauppaa varten puusto- ja leimikkotiedot luotettavasti jopa ilman maastokäyntiä. ”Sovellus määrittää kohteen puustotiedot kuten tukkiprosentin, puulajeittain järeyden, laadun ja runko lukusarjan. Julkisia paikkatietoaineistoja täydenne- tään omilla aineistoillamme kuten hakkuukoneiden mittaustiedolla ja sahojen tukkimittareista kerätyllä tiedolla”, kertoo Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden digitalisaatiojohtaja Olli Leino .

Lue lisää kestävän kehityksen tavoitteistamme ja niiden saavuttamiseksi tekemästämme työstä

Vastuullisuus

Kohti vuotta 2030

Metsä Groupin vuodelle 2030 asettamat vastuullisuustavoitteet ovat hyvää vauhtia toteutumassa jopa ennakoitua nopeammin. Metsä Fibrellä on tärkeä rooli näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Tutustu vuoden 2021 lukuihimme.

Metsä Fibre on sitoutunut edistämään toiminnallaan vastuullista, hiilineutraalia ja resurssiviisasta toimintaa. Puhdas vesi, kierto talous ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat asioita, joihin haluamme osaltamme tuoda ratkaisuja. Mittavat investoinnit vuonna 2022 käynnistyvään Rauman sahaan ja vuonna 2023 toimintansa aloittavaan Kemin biotuotetehtaaseen vauhdittavat matkaamme kohti tavoitteiden täyttymistä.

FOSSIILITTOMAT TEHTAAT

Tavoite 2030: Tehtaiden fossiiliset CO2–päästöt 0, fossiilittomien polttoaineiden osuus 100 % Metsä Fibre 2021: Fossiilittomien polttoaineiden osuus 97 %

RAAKA-AINEIDEN JÄLJITETTÄVYYS

FOSSIILITTOMAT RAAKA-AINEET

Tavoite 2030: Kaikkien raaka-aineiden jäljitettävyys 100 % Metsä Fibre 2021: Kaikkien raaka-aineiden jäljitettävyys 96 %, puuraaka-aineen jäljitettävyys 100 %

Tavoite 2030: Fossiilittomien raaka-aineiden osuus 100 % Metsä Fibre 2021: Fossiilittomien raaka-aineiden osuus 99,99 %

VASTUULLINEN TOIMITUSKETJU

RESURSSITEHOKAS TUOTANTO

Tavoite 2030: 100 % raaka-ainetoimittajista toimii ase- tettujen ympäristö-, sosiaalisten ja taloudellisten vastuul- lisuusvaatimusten mukaisesti (Supplier Code of Conduct) Metsä Fibre 2021: 97 % raaka-ainetoimittajista toimii yllä mainittujen vastuullisuusvaatimusten mukaisesti

Tavoite 2030: Tuotannon sivuvirrat hyödynnetään 100–prosenttisesti materiaaleina tai energiana Metsä Fibre 2021: Tuotannon sivuvirtojen hyödyntä- minen 85 %. Ainoastaan selluntuotannossa syntyvää viherlipeäsakkaa ei vielä voitu hyödyntää.

TURVALLINEN JA TAPATURMATON TYÖYMPÄRISTÖ

VASTUULLINEN YRITYSKULTTUURI

Tavoite 2030: Tapaturmataajuus (LTA1) 0 Metsä Fibre 2021: Tapaturmataajuus 7,6

Tavoite 2030: Eettisyysbarometrin tuloksena eettisyysindeksi 100 % Metsä Fibre 2021: Eettisyysindeksi 83,5 %

METSÄT

Tavoite 2030: Metsiin sitoutuneen hiilen määrän lisääminen 30 % vuoden 2018 tasosta.

Tavoite 2030: Tuotteisiin sitou- tuneen hiilen määrän lisääminen 30 % vuoden 2018 tasosta.

Tavoite 2030: Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, lahopuun määrän lisääminen.

Nämä ovat Metsä Group -tason kestävän kehityksen tavoitteita ja Metsä Forestin kestävän kehityksen toimenpiteitä.

Toimitusjohtajalta

Kohti kestävää erinomaisuutta

MATTI REMES, Kuva: Kristiina Hemminki, Fotonokka

Metsä Fibren tavoitteena on kestävä erinomaisuus. Se tarkoittaa teollista tehokkuutta, pitkäaikaisia asiakassuhteita ja kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja. Väestönkasvu, kaupungistuminen, luontokato, ilmastonmuutos, digitalisaatio. Nämä megatrendit ovat vaikuttaneet metsäteolli- suuteen jo pitkään, mutta niiden merkitys ja vaikutus toiminta ympäristössämme ja asiakkaidemme liiketoiminnassa on muut- tunut. Tämän johdosta myös strategiaamme tarkastellaan säännöl- lisin väliajoin. Päivitetyssä strategiassa tavoitteemme kiteytyvät kolmeen strategiseen hankkeeseen: Haemme teollista tehokkuutta kilpailukyvyn jatkuvan paran- tamisen varmistamiseksi sekä omassa että asiakkaidemme tuo- tannossa. Sahaliiketoiminnassa tämä tarkoittaa tuotantokapasiteettim- me suunnitelmallista uudistamista. Keihäänkärkenä on Rau- malle rakennettava uusi mäntysaha, jossa uusinta teknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntävä automaattinen tuotantolinja on alalla merkittävä kehitysloikka. Korostamme asiakkuuksien jatkuvaa kehittämistä. Haluamme kehittää ja edelleen vahvistaa pitkäaikaisia asiakassuhteitamme. Uskomme, että pitkäaikainen yhteistyö tuottaa molemmille osa- puolille parhaat tulokset. Haluamme palvella asiakkaitamme toimittamalla korkealaa tuista sahatavaraa sekä tarjoamalla asiantuntevaa teknistä asiakaspalvelua. Keräämme tuotantoprosessistamme dataa, jolla varmistamme tasalaatuiset ja asiakastarpeet täyttävät saha tavaratoimitukset. Etsimme kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Kehitämme uusia biotuotteita kor- vaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, sekä vahvistamme edelleen biotuotekonseptiamme sivuvirtojemme täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Käytämme kestävästi hoidetuista metsistä tulevaa pohjoista puuta, ja puunhankintamme yhteydessä huomioidaan luonnon monimuotoisuus. Olemme myös sitoutuneet fossiilipolttoaineista vapaaseen tuotantoon vuoteen 2030 mennessä.

Nämä teemat ovat entistä tärkeämpiä myös asiakkaillemme ja kumppaneillemme. Yhdessä hillitsemme ilmastonmuutosta ja alennamme koko tuotanto- ja jalostusketjun ympäristövaiku- tuksia. Visiomme on olla asiakkaidemme halutuin kumppani. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, joka edellyttää jatkuvaa toiminnan parantamista. Uskon, että visiomme on saavutettavissa vahvalla pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Tavoittelemme kestävää erinomaisuutta. Käytännössä se tarkoittaa kestävää ja kannattavaa kasvua yhdessä asiakkaidemme kanssa. •

Ismo Nousiainen, Toimitusjohtaja, Metsä Fibre

Materiaalina puu

Puu on vertaansa vailla

SAMI ANTEROINEN, Kuvat: Ikea, Riikka Kantinkoski, Svante Gullichsen, Elvo Jakobsen & Kesko

Puun käyttäminen huonekaluissa ja sisätilojen pintamateriaalina on nousussa – mutta mikä on sen suosion takana?

Puu on trendikäs materiaali. Niin designbrändit kuin kodin kun- nostajat suosivat nyt puuta, joten tavarantoimittajien on pysyttävä kysynnän perässä. Suomalaisen puutuoteteollisuuden ja siihen liittyvää toimintaa harjoittavien yritysten edunvalvontajärjestö Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola näkee puun suosion yhdis- tyvän vahvasti ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. ”Ilmaston vaikutus markkinoihin näkyy muun muassa siten, että uudisrakentamisessa käytetään selkeästi enemmän puuta. Sama pätee korjausrakentamiseen”, Mikkola sanoo. Kun koronapandemia iski, puun kysyntä nousi ennätyslukemiin ympäri maailmaa. Suuri osa kysynnän kasvusta syntyi tee se itse -remontoijien kodinkunnostusprojekteista. ”Maaliskuussa 2020 yleinen koronapelko sai puun kysynnän itse asiassa aluksi laskemaan. Sitten kysyntä lähti nousuun.” Mikkolan mukaan puulla on ilmastoystävällisyyden lisäksi mo- nia muitakin hyviä ominaisuuksia. Se vähentää stressiä ja auttaa

Ivar

IKEAn muunneltavaa säilytysjärjestelmää on myyty jo lähes 50 vuoden ajan. Sarja on osoittautunut todella suosituksi, koska sen helppo muunneltavuus tarjoaa loputtomasti käyttömahdollisuuksia. Käsittelemätön täysmänty on kestävää ja ikääntyy kauniisti, ja sen voi halutessaan öljytä, maalata tai petsata. Mänty on myös IKEAlle tärkeä skandinaavisen huonekaluperinteen tunnusmerkki. .

“Paljon puhutaan puun uudesta tulemisesta, mutta meidän mielestämme se ei koskaan kadonnut.”

rentoutumaan. Puun loistavat akustiset ominaisuudet tunnetaan hyvin, ja puu miellyttää myös silmää. ”Lisäksi puu on kestävä materiaali – hyvin suunnitellut ja hoi- detut puutuotteet ja -ratkaisut kestävät käytössä satoja, jopa tu- hansia vuosia.” Rakennusala ja huonekaluvalmistajat kokeilevat myös tällä hetkellä uusia asioita. ”Hienoa tutkimus- ja kehitystyötä tehdään koko ajan, joten hyvin todennäköisesti tulemme näkemään yhä enemmän puuta tulevaisuudessa.” Puu uudistaa kylpyhuoneen Suomalainen startup-yritys Woodio on hyvä esimerkki puuhun liittyvästä innovoinnista. Yritys sai vuoden 2015 tienoilla idean valmistaa puusta kylpyhuoneen kaakeleita. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Petro Lahtinen kertoo, että ydinidea tuntui hauskalta ja haastavalta – mutta myös tär- keältä kestävän kehityksen näkökulmasta. ”Kylpyhuoneissa käytetään keramiikkaa, joka kuormittaa ym- päristöä, ja jolla on suuri hiilijalanjälki”, hän sanoo. Helsingin yliopistossa kemian tohtoriksi väitellyt Lahtinen ei tuhlannut aikaa, vaan lähti hyödyntämään laajaa verkostoaan kehittääkseen ideaa eteenpäin. ”Innovaatioprosessiin osallistui kymmeniä ihmisiä eri yliopis- toista ja monialainen ponnistus johti loistaviin tuloksiin.” Pyttyjä puusta Woodio on maailman ensimmäinen täysin vedenkestävä puu komposiitti, joka on suunniteltu ekologiseksi vaihtoehdoksi ke-

ramiikalle ja kivimateriaaleille. Ensimmäiset tuotteet lanseerattiin vuonna 2018, ja isompi kaupallinen sysäys tapahtui seuraavana vuonna. Woodion laajaan tuotevalikoimaan kuuluu sisustuspaneeleja, pesualtaita, kylpyammeita ja wc-istuimia. Yritys yhdistää par- haat pohjoismaiset muotoiluperinteet ja kestävän biomateriaali- innovaation käytön. ”Osa käyttämästämme puuhakkeesta on peräisin Metsä Boardin Joutsenon tehtaalta. Tarkoitus on, että aikanaan kaikki käyttä- mämme puuhake tulee sieltä”, Lahtinen sanoo. Yrityksen vienti on saamassa vauhtia, parhaillaan Woodio vie tuotteita 26 maahan. ”Visiomme on olla johtava maailmanlaajuinen biomateriaali brändi”, toteaa Lahtinen. ”Paljon puhutaan puun uudesta tulemisesta, mutta meidän mielestämme se ei oikeastaan koskaan kadonnut. Puu on luon- nollinen ja vastuullinen materiaali, ja siksi sille on aina kysyntää”. Lämpöpuun markkinat kuumenevat Toinen puunkäytön edelläkävijä on virolainen Thermory, joka on maailman suurin lämpöpuun ja saunamateriaalien valmis-

Woodio Soft40

Woodion pesualtaat valmistetaan vedenpitävästä Woodio®-massiivipuu komposiitista, joka on on innovatiivinen yhdistelmä massiivipuuta ja hartsia. Raaka-aineena käytetään Metsä Boardin Joutsenon tehtaan tuotannon sivuvirtana syntyvää haketta. Altaiden tuotanto tapahtuu yrityksen omalla tehtaalla Helsingissä lähes hiilineutraalisti. Woodio®-materiaalista valmistetuissa altaissa on UV-, naarmu-, kemikaali- ja likaa hylkivä pinnoite.

Petro Lahtinen Suomalaisen sisustus- ja designbrändi Woodion perustaja ja toimitusjohtaja. Yritys edistää vastuullisen biomateriaali- innovaation käyttöä nykyaikaisella tavalla.

Matti Mikkola Suomalaisen puutuoteteollisuuden ja siihen liittyvää toimintaa harjoittavien yritysten edunvalvontajärjestö Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Juha Huusko Rakennusmateriaalien ja työvälineiden hankinnoista vastaava johtaja, rakentamisen ja talotekniikan toimi- ala, Kesko Oyj.

Andres Kangur Virolaisen Thermory AS:n markkinointijohtaja. Thermory on maailman suurin lämpöpuun ja saunamateriaalien valmistaja.

“Kaunis, käytännöllinen ja kestävä puu on loistava rakennusmateriaali.”

taja. Yrityksen valikoimaan kuuluvat lämpökäsitellystä puusta valmistetut terassilaudat, seinäpaneelit, verhous- ja lattialaudat sekä tehdasmaalatut puutuotteet sisä- ja ulkokäyttöön. Thermory AS:n markkinointijohtaja Andres Kangurin mukaan Thermoryn laadukkaiden puutuotteiden kysyntä on kasvanut ym- päri maailmaa pandemian alusta lähtien. ”Vuonna 2021 Thermory Groupin liikevaihto kasvoi 30 prosen- tilla. Tähän on osittain vaikuttanut hintojen nousu, mutta myös myyntimäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin kasvu on ta- pahtunut mittatilaustyönä toteutettavissa saunoissa.” Viime aikoina Thermory on kasvattanut kansainvälistä asia- kaskuntaansa myymällä korkealaatuisia saunamateriaaleja sekä saunatuotteita, kuten penkkejä, ovia ja valmiita designsaunoja. ”Suurin kasvu on tapahtunut Baltian ja Suomen markkinoilla, mutta olemme edenneet voimakkaasti myös Yhdysvaltojen ja Saksan markkinoilla sekä muualla Euroopassa.” Suunnittelijat ja arkkitehdit peukuttavat puuta Kangurin mukaan puulla on tällä hetkellä monia kilpailuetuja. ”Kaunis, käytännöllinen ja kestävä puu on loistava rakennusma- teriaali. On runsaasti näyttöä puoltamaan puun käyttämistä sekä sisätiloissa että ulkona. Uskomme, että yhä useammat asiakkaat – arkkitehdit, suunnittelijat, rakennuttajat ja asunnonomistajat – löytävät puun kauneuden ja monipuolisuuden uudelleen.” Hän painottaa vastuullisuusnäkökulmaa ja toteaa, että vastuul- lisuudesta on tulossa luonnollinen toimintatapa yrityksille. Ther- mory onkin jo pitkään keskittynyt korkealaatuisten sertifioitujen raaka-aineiden hankintaan ja kumppanuuksiin vastuullisesti toi- mivien yritysten kanssa. Thermoryn yhteistyö Metsä Groupin kanssa alkoi vuonna 2017. Käynnistysvaihe sujui ripeästi, koska Metsällä oli jo ennestään osaamista havupuiden lämpökäsittelyssä, Kangur kertoo. ”Yhteistyö alkoi yleisimmistä männystä valmistetuista terassi- laudoista ja kasvoi sen pohjalta.” Puun menekki kasvaa rautakaupoissa ”Puun uusi tuleminen” näkyy myös Suomen johtavassa rauta- kauppaketjussa K-Raudassa, joka on osa Kesko Oyj:tä. Vihreät arvot ovat Keskon toiminnan ytimessä: se on ainoa yritys maail-

Maidla Nature Villa

Pieni ja yksilöllinen majoituskohde Maidlan luonnonpuistossa Virossa. Talon julkisivussa on käytetty Thermoryn kestävää, lämpökäsiteltyä puuta, joka ei hätkähdä sään vaihteluista ja ajan kulumisesta. Lämpökäsiteltyä puuta löytyy myös sisätiloista niin makuuhuoneen lattiasta kuin talon sisäkatoista. Saman materiaalin käyttö katoissa ja julkisivussa sitoo rakennuksen eri osat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa ulko- ja sisäarkkitehtuuri sulautuvat toisiinsa.

Kauniita yksityiskohtia

Puun kodikkuus, luonnonmukaisuus ja ekologisuus viehättävät kuluttajia. Täyspintojen sijaan puuta käytetään entistä enemmän persoonallisten yksityiskohtien luomiseen. Perusmitoituksista saa luotua inspiroivia ratkaisuja niin kuiviin kuin kosteisiin tiloihin erilaisten rimoitus- ja väliseinäratkaisujen muodossa. Puun luonnollista sävyä ei enää haluta peittää, vaan sen halutaan tuovan sisustukseen pehmeyttä ja ajattomuutta.

massa, joka on päässyt Corporate Knightsin koostamalle Global 100 Most Sustainable Corporations in the World -listalle joka vuosi sen jälkeen, kun lista perustettiin vuonna 2005. Rakennusmateriaalien ja työvälineiden hankinnoista vastaava johtaja Juha Huusko Keskosta kertoo, että puusta tuli valtava hitti, kun koronapandemia alkoi. ”Vuonna 2020 Suomessa myytiin 250 000 kuutiometriä kesto- puutuotteita terasseihin ja piharakentamiseen, kun normaalisti myynti on noin 200 000 kuutiometriä”, Huusko sanoo. Yli 90 prosenttia K-Raudan puusta on kotimaista, ja Metsä Group on sille tärkeä toimittaja. ”Olemme tehneet pitkään yhteistyötä Metsän kanssa, ja yhteis- työ on vain vahvistunut viime aikoina”, hän sanoo ja lisää, että asiakkaat arvostavat yhä enemmän puun jäljitettävyystietoja, jotka Metsällä ovat hyvin tarkkoja. Takapihojen terassit uusiksi Keskon brändijohtaja Tarja Viilola sanoo, että pandemian aikana suomalaiset tykästyivät pienten sisätilaremonttien tekemiseen ja pihan kunnostamiseen. ”Pihaan panostaminen ja lisääntynyt ajanvietto pihalla on ol- lut selvä trendi. Sisätiloissa ihmiset käyttävät puuta, koska se on luonnollinen, pehmeä ja hengittävä materiaali.” Huusko uskoo, että globaali vihreä siirtymä tulee laajentamaan puun käyttöä valtavasti. ”Puurakentamisella menee vahvasti, mutta lisäksi muun muassa muovia pyritään korvaamaan puupohjaisilla materiaaleilla.” Viilola on samaa mieltä siitä, että kestävän kehityksen mega trendi tulee lisäämään puun käyttöä lähes kaikkialla. ”Sillä välin meidän on valistettava kuluttajia sertifikaateista ja muista puuhun liittyvistä vastuullisuustekijöistä.”

Puu osana ruotsalaisjätin perimää Myös suurimmat globaalit brändit arvostavat puuta. Ruotsalainen IKEA julkisti viime vuonna uuden metsäohjelman- sa vuodelle 2030. Se vauhdittaa työtä luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä edistää entistä älykkäämpiä puuinnovaatioita. Yritys on jo saavuttanut vastuullisempia hankintoja koskevan tavoitteensa, joka sen oli määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä yli 99 prosenttia IKEAn tuotteissa käytetystä puusta on joko sertifioitua tai kierrätettyä. IKEAn kansainvälisen puunhankinnan päällikkö Jukka Tapani Vornanen muistuttaa, että puu on sekä heidän tuotteidensa pää- raaka-aine että keskeinen osa yrityksen perinteitä. ”IKEA rakastaa puuta – niin myös asiakkaamme”, hän sanoo. Puu on kestävää, mutta sen lisäksi myös uusiutuvaa ja kierrä- tettävää sekä erittäin esteettistä materiaalia. ”Puu on kaunis materiaali, joka tuntuu miellyttävältä ja luo energiaa. Yhä useammin ostajat arvostavat puuta ja ovat kiin- nostuneita siitä materiaalina.” Lisää innovaatioita luvassa Vornanen toteaa, että puutekniikka tuo markkinoille muun muas- sa uudenlaisia kevyitä puurakenteita. ”Olemme innoissamme kehitteillä olevista innovaatioista ja haluamme osallistua niiden laajentamiseen”, Vornanen sanoo ja lisää, että monet tuoreet ideat tulevat Suomesta. ”Olemme myös todenneet, että osa korkealaatuisimmasta havu- puusta tulee Suomesta. Arvostamme suuresti Suomessa ja muissa Pohjoismaissa toimivia luotettavia kumppaneitamme, joilla on alan parhaat sahat.” •

Jukka Tapani Vornanen Kansainvälisen puunhankinnan päällikkö IKEA of Sweden AB:n Puunhankinta & Metsä- organisaatiossa, vastaa hankinnan strategisesta kehityksestä.

Tarja Viilola Suomen johtavan rautakauppaketju K-Raudan brändijohtaja. K-Rauta on osa Kesko Oyj:tä.

Yhteistyössä

Laadukas logistiikka takaa toimitusvarmuuden

MARJA BERISA, Kuva: Elmeri Elo

Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy uskoo kustannustehokkuuden ja ennakoivan ongelmanratkaisun voimaan.

Logistiikka-ala on viime vuosina uudistanut imagoaan. Digitalisaatio korvaa ison nipun papereita ja esineiden internet tukee lastausta, purkua sekä kuljetusta. Raide- ja lentorahdilla on oma tärkeä roolinsa, mutta maanteillä kulkee myös tulevaisuudessa tavaraa, jolle ei ole muuta kilpailukykyistä toimitustapaa. Toimitusjohtaja Kati Huhtala Kuljetusliike Kalevi Huh- tala Oy:sta arvioi maantiekuljetusten aseman Suomessa vahvaksi. ”Seuraamme tarkasti ajoneuvoteknologian kehitystä. Sähkö- ja vetyautot ovat tulossa, mutta toistaiseksi yhdis- telmäajoneuvojen moottorit ovat sitä kokoluokkaa, että vaihtoehtoiset polttoaineet eivät pysty korvaamaan bio- dieselistä saatavaa käyttövoimaa”, hän sanoo. Jättirekat pienentävät hiilijalanjälkeä Teollisuuden massatavarakuljetuksiin erikoistunut kul- jetusliike perustettiin vuonna 1982. Vuosikymmenten varrella siitä on kasvanut lähes 200 ammattilaisen ja yli 100 ajoneuvon kansainvälinen logistiikkaosaaja. Samalla yritys on osallistunut vahvasti suomalaisen huippulogis- tiikan kehittämiseen. Kuljetusliike Kalevi Huhtala otti biopolttoaineet käyt- töön jo vuosia sitten ja oli Suomen ensimmäisiä HCT- yhdistelmäkoeluvan saaneita yrityksiä. HCT- eli High Capacity Transport -ajoneuvo on tavallis- ta yhdistelmärekkaa selkeästi suurempi jättiläinen, jonka hiilijalanjälki on perinteisiin maantiekuljetuksiin ja kalus-

toihin verrattuna huomattavasti pienempi kuljetettua yk- sikköä kohden. Suuremmilla yhdistelmillä hyötykuorman suhde kokonaismassaan on parempi, jolloin tierasitukset laskevat suuremmasta massasta huolimatta. Yhdistelmärekkojen korkean kuljetuskapasiteetin an- siosta liikennöintiin tarvitaan vähemmän rekkoja. Ny- kyisiin HCT-yhdistelmiin, jollaisia Kuljetusliike Kalevi Huhtalalla on ajossa 15, mahtuu keskimäärin kolmannes aiempaa enemmän hyötykuormaa. Kohti täysautomaatiota Rauman sahan rinnalla Edistynyt logistiikka on erityisen tärkeässä roolissa Met- sä Fibren uudella Rauman sahalla, jonka satamakulje- tuksia varten Kuljetusliike Kalevi Huhtala on varannut 24/7-periaatteella operoivan kaluston. ”Rauman sahan tuotanto on jatkuvaa, joten kuljetusten on pysyttävä samassa tahdissa. Matka sahalta satamaan on kolme kilometriä, ja parhaimmillaan tuotannosta valmis- tuu useita sahatavarakuormia tunnissa”, Huhtala kertoo. Sahalla ei ole lainkaan valmiin sahatavaran varastoa. Tuotanto siirtyy välittömästi valmistuttuaan paketoinnin ja lähettämön kautta kuljetusyksikköön, jonka lastaus on automatisoitu. Rekoille on tarkasti asemoitu pysähdyspaikka, ja älykkäät kuljettimet siirtävät nelikoiksi järjestetyt sahatavaraerät lähettämöstä kuljetusyksikköön. Kuljettaja huolehtii rekan sivuovien avaamisesta ja sulkemisesta kaukosäätimellä. Tämä kaikki säästää sekä aikaa että tilaa.

Tehokkuuden on kuitenkin yhdistyttävä työ- ja tuotetur- vallisuuteen. Raskaan teollisuuden yhdistelmäajoneuvoilla on tiukat kääntyvyys- ja vakausvaatimukset, kehittyneet hätäjarrutus- ja kaistavahtijärjestelmät, elektroniset ajon- vakausjärjestelmät sekä sähköohjatut jarrut. Kuljetusliike toimii asiakkaan tuotannon jatkeena Metsä Group on ollut Kuljetusliike Kalevi Huhtalan yhteis- työkumppanina alusta asti. Yrityksen ensimmäinen asiakas oli Kouhin saha, joka tunnetaan nykyisin Metsä Fibren Merikarvian sahana. ”Jokainen saha ja sellutehdas on oma yksilönsä, joka vaatii kuljetusammattilaiselta kykyä hahmottaa asiakkaan tarpeita jo silloin, kun tarjouspyyntö kilahtaa sähköpos- tiin”, sanoo perheyrityksen johdossa vuodesta 2016 ollut Kati Huhtala. “Kilpailutilanne on alalla kova, ja toiminta suhdanne- herkkää ja pääomavaltaista. Menestyminen vaatii herkkää asiakaspalvelukorvaa, palveluiden luotettavuutta sekä uu- simman teknologian haltuunottoa.” ”Mielestäni asiakkaan ei tarvitse pohtia logistiikan kus- tannustehokkuutta tai teknologiavalintoja, vaan niistä huo- lehtiminen kuuluu meille. Tehtävämme on olla asiakkaan tuotannon jatke ja tehdä puun arvoketjusta mahdollisim- man vaivaton, ympäristöystävällinen ja kustannustehokas.” •

”Asiakkaan ei tarvitse pohtia logistiikan kustannustehokkuutta tai teknologiavalintoja.”

Innovaatiot & investoinnit

Uutta suuntaa koko alalle

TIMO SORMUNEN, Kuvat: Metsä Fibre, Kristiina Hemminki / Studio Fotonokka & Seppo Samuli

Metsä Fibre rakentaa yhdessä laitetoimittajien kanssa sahoille uutta jatkuvan tuotannon toimintamallia, joka näyttää suuntaa koko sahatoimialalle.

Tehokkuus, laatu, asiakaslähtöisyys, ympäristöystävällisyys ja mahdollisimman pieni hiilijalanjälki toistuvat useaan otteeseen, kun Metsä Fibren liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija Pehu- Lehtonen avaa yhtiön sahateknologiakonseptin perusideaa. Konseptin kulmakivenä on Rauman sahainvestointi, jolla on merkittävä rooli uuden teknologian ja tuotantotapojen sisäänajos- sa sekä pilotoinnissa, samoin kuin niiden siirtämisessä asteittain yhtiön muille sahoille. ”Meillä on selluliiketoiminnan puolella pitkä kokemus ympä- rivuorokautisesta tuotannosta, jatkuvasta laadun ja tehokkuuden parantamisesta sekä syvällisestä yhteistyöstä eri teknologiatoimit- tajien kanssa. Tätä samaa ajattelua tuomme sahatavaratuotantoon”, Pehu-Lehtonen toteaa. Käsityön tilalle uutta ja älykästä teknologiaa Uutta Tulevaisuuden saha -konseptia alettiin miettiä vuonna 2016, kun emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan siihen saakka omistamat sahat siirtyivät Metsä Fibren vastuulle. Heti kehitystyön käynnistyessä piirtyi kuva sahasta, jossa tuotantoprosessia ohjataan valvomosta, ja alan ammattilaisten työ on pitkälti samanlaista kuin prosessiteollisuudessa. Perintei- sestä kappaletavaratuotannosta siirrytään kohti 24/7-periaatteella

toimivaa tuotantoa, joka pysähtyy vain mittavampien huolto seisokkien ajaksi. ”Manuaalisesta työstä luopuminen vaatii uudenlaista teknolo- giaa läpi koko tuotantolinjan. Käytännössä se tarkoittaa entistä enemmän mittaamista, erilaisia valvontakameroita, robotiikkaa ja älyteknologiaa, joilla tarkkaillaan ja valvotaan paitsi itse tuotan- toprosessia myös tuotteiden laatua. Tavoitteena on, että vialliset kappaleet saadaan pois tuotantolinjalta automatiikan avulla jo prosessin alkuvaiheessa”, Pehu-Lehtonen kertoo. Tärkeällä sijalla ovat myös materiaali- ja energiatehokkuus. Uuden teknologian avulla raaka-aine saadaan hyödynnettyä en- tistä tehokkaammin. Tuotantoketjun eri vaiheissa kerättävä data auttaa puolestaan kehittämään tuotantoprosessia ja sahatavaran loppulaatua. Asiakkaille pitkälle automatisoitu ja 24/7-periaatteella pyörivä tuotanto tarkoittaa tasalaatuisempia, varmempia ja entistä parem- min tarpeisiin vastaavia sahatavaratoimituksia. ”Uuden teknologian avulla voimme nostaa sahausnopeutta ja tuotantovolyymejä, pitää huolta tuotteiden tasaisesta laadusta sekä parantaa edelleen toimitusvarmuuttamme. Teknologia mah- dollistaa myös entistä tarkemman tuotedatan saamisen asiakkail- le. Niin ikään tärkeitä asioita ovat energiatehokkuus, raaka-aineen jäljitettävyys ja fossiilittomuus.” Kehitystyötä tehty jo vuosien ajan Yksittäisiä parannuksia ja kehitystoimia on vuosien varrella teh- ty kaikilla Metsä Fibren sahoilla. Esimerkiksi Vilppulassa on jo käytössä monia teknologisia ratkaisuja, joita hyödynnetään myös Raumalla – pidemmälle vietyinä ja eri mittakaavassa. ”Seuraamme jokaista sahaamme erilaisilla tuotanto- ja laatu- mittareilla sekä tunnusluvuilla, jotka ohjaavat myös niiden kehi- tysinvestointeja. Näin pystymme keskittymään tuotannon kehit- tämisessä juuri oikeisiin asioihin sahan iästä riippumatta. Viime kädessä kaikki liittyy entistä parempaan toimitusvarmuuteen ja tuotteiden tasalaatuisuuteen niiden tuotantopaikasta riippumat- ta”, Pehu-Lehtonen sanoo.

”Uuden teknologian avulla parannamme edelleen toimitusvarmuuttamme.”

“Haluamme olla toimialamme kärjessä ja tehdä tiivistä yhteistyötä alan teknologiaa toimittavien yritysten kanssa.”

Sahakonseptin kehitystyön kaksisuuntaisuutta painottaa myös Metsä Fibren teknologiajohtaja Matti Toivonen . Raumalla raken- netaan uutta, mutta hyödynnetään myös muilla sahoilla kertynei- tä kokemuksia ja käytössä olevaa teknologiaa. Vastavuoroisesti nyt Raumalla käyttöönotettavia ratkaisuja – jotka monessa kohtaa ovat aivan uusia sahateollisuudessa – viedään tulevina vuosina asteittain myös muille yhtiön sahoille. “Esimerkiksi sahalle tulevat tukit mitataan röntgenteknologialla, ja konenäköä hyödynnetään lajittelussa ja tasaamossa. Tavoitteena on, että saamme kerättyä entistä enemmän dataa koko tuotanto- ketjusta ja mietittyä sen käyttötapoja tiiviissä yhteistyössä asiak- kaidemme kanssa. Raaka-aine tulee käytetyksi entistä tarkemmin, kun asiakas saa tukista juuri oikeat osat”, Toivonen sanoo. Datasta on apua myös Metsä Fibren Timber Fox -laatuindeksin kehitystyössä. Indeksin avulla yhtiön asiakas saa aiempaa katta- vammin tietoa sahatavaran laatuominaisuuksista ja voi saamansa datan avulla edistää omaa teollista tehokkuuttaan. Tehokkaampi ja tarkempi tuotantoprosessi parantaa myös raa- ka-aineen käyttöä, kun hukkaa syntyy entistä vähemmän sekä sahatavaratuotannossa että asiakkaan prosesseissa. ”Prosessissa syntyvä hake on sekin tärkeä sivuvirta ja jatkossa entistä olennaisempi osa kokonaisuutta, sillä se jalostetaan sel- luksi – parhaimmillaan jopa samassa tehdasintegraatissa”, Pehu- Lehtonen muistuttaa. Työturvallisuuskin kertoo laadusta Tulevaisuuden saha on myös entistä turvallisempi työpaikka. Kun työtehtäviä siirretään tuotannon välittömästä läheisyydestä pro- sessiteollisuuden tapaan valvomoon, vähenee myös tapaturma- alttiin manuaalisen työn osuus. Kaikilla Metsä Fibren sahoilla noudatetaan samoja työturvalli- suusprosesseja kuin muissakin Metsä Groupin tuotantolaitoksissa. Käytössä on muun muassa Lean-laadunkehittämismenetelmästä tuttu 5S-toimintamalli, jossa jokainen työntekijä kantaa vastuu-

ta omasta työympäristöstään ja sen työturvallisuudesta, tekee havaintoja mahdollisista puutteista ja välittää niistä tarvittaessa viestiä myös eteenpäin. “Olemme nostaneet henkilökohtaisen suojauksen tasoa jatku- vasti. Suoja-asut ja -käsineet, turvakengät, kypärät, suojalasit ja kuulosuojaimet ovat arkipäivää. Työturvallisuuteen kuuluu myös, että koneista ja laitteista pidetään huolta. Ja vaikka prosessia oh- jataan yhdestä keskusvalvomosta, tehdassalissa tehdään edelleen säännöllisiä kenttäkierroksia”, Toivonen kertoo. Samalla hän muistuttaa, että työturvallisuus on myös tärkeä osa toimitusvarmuutta ja merkki oman tekemisen laatutasosta. ”Turvallisuus on meille todella tärkeä asia. Sitä myös asiakkaat kysyvät ja tarkkailevat, sillä se kertoo paljon yrityksen toiminta- kulttuurista. Kun työturvallisuuteen liittyvät asiat ovat hallussa, on tuotanto tehokasta ja laatu kunnossa.” Tähtäimessä toimialan kärkipaikka Uudelle ja aiempaa tehokkaammalle sahatavaratuotannolle luo pohjaa kasvava kysyntä. Puurakentamisen suosio kasvaa jatku- vasti, ja ekologisena, hiiltä pitkäaikaisesti varastoivana rakennus- materiaalina sahatavaralle löytyy entistä enemmän käyttökohteita. Erityisen haluttua raaka-ainetta on pohjoisissa olosuhteissa hi- taasti kasvanut puu, joka taipuu niin perinteiseen rakentamiseen kuin sisustuselementiksi. ”Haemme tässä uudessa tuotantomallissa alan parhaita tek- nologioita, joiden avulla pääsemme entistä tehokkaampaan, puhtaampaan, materiaalitehokkaampaan ja tasalaatuisempaan tuotantoon. Haluamme olla toimialamme kärjessä ja tehdä tiivistä kehitysyhteistyötä alan teknologiaa toimittavien yritysten kanssa”, Pehu-Lehtonen sanoo. ”Viime kädessä kyse on asiakkaistamme. Haluamme kuunnella ja palvella heitä entistä paremmin toimittamalla tuotteita, jotka sopivat mahdollisimman hyvin heidän prosesseihinsa.” •

Kaija Pehu-Lehtonen Metsä Fibren liiketoiminnan kehitysjohtaja, joka vastaa uusien tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittämisestä.

Matti Toivonen Metsä Fibren teknologiajohtaja, joka vastaa teknologian kehittämisestä yhtiön sahoilla ja sellutehtailla.

Lähikuvassa

Tämä on metsämännyn käpy. Männyt ovat yksi vanhimpia elossa olevia havupuusukuja. Maapallolla esiintyy noin 100 mäntylajia, joista Suomessa kasvaa luonnonvaraisena vain yksi laji, metsämänty. Suomen metsät ovat mäntyvaltaisia, puustosta 44 prosenttia on mäntyä. Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris)

Metsämännyn käpy koostuu jäykästä lapakosta ja siihen kiinnit- tyneistä käpysuomuista. Yhdessä männyssä on parhaimmillaan satoja käpyjä, yhdessä kävyssä keskimäärin 20-30 siementä.

Mänty saattaa kasvaa lähes 40 metriä pitkäksi, satoja vuosia vanhaksi. Täysikokoisena sen rungossa, oksissa ja juurissa on puuta yhteensä noin kuutio- metri, ja se on kasvaessaan sitonut noin tuhat kiloa ilmakehän hiilidioksidia.

Lähteet: Tieteen termipankki, PuuProffa.fi, Metsien Suomi

Kestävät ratkaisut

Puun uusi aikakausi

MARJA BERISA, Kuvat: Ema Peter & MGA

Kanadalainen arkkitehti Michael Green on tunnettu puurakentamisen puolestapuhuja. Hänen mukaansa insinööripuutuotteilla on oma tärkeä tehtävänsä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kaikkialla maailmassa.

100-kerroksisen puukerrostalon rakentaminen ei ole tek- nologiasta, osaamisesta tai edes rahasta kiinni, Michael Green sanoo. ”Ei huippukorkeita puukerrostaloja silti ole pakko raken taa – kyse on siitä, että valmiudet tähän ovat olemassa. Kun ihmiset sisäistävät, että satakerroksinen puusta rakennettu pilvenpiirtäjä on täysin mahdollinen, kymmenen tai kah- denkymmenen kerroksen rakennukset eivät kuulosta niin hurjilta.” Paluu luontoon ja puurakentamiseen Jos ilmastonmuutoksesta halutaan etsiä jotain positiivis- ta, on se tuonut ihmiset lähemmäs luontoa, Green sanoo. Auringon ja fotosynteesin voimalla kasvavat elävät orga- nismit – kasvit, puut, hamppu ja bambu – tarjoavat paitsi ravintoa myös raaka-ainetta asuntojen ja muiden tilojen rakentamiseen. ”Ihmiskunnalla on käytössään kaikki tarvittava osaami- nen ja energia, joilla kasvavan väestön ravinto- ja asumis- tarpeet voidaan täyttää. Osaaminen on yksinkertaisesti otettava käyttöön.” Parisen sataa vuotta sitten puu oli rakentamisen pääraaka- aine. Teollisen vallankumouksen aikana betoni ja teräs nousivat kisaamaan ykkösasemasta puun kanssa – ajatel-

tiin, että niiden palokestävyys ja vahvuus ylittivät puun vastaavat ominaisuudet. “Nykyään puuta voidaan tietenkin käsitellä eri tavoin ja tehdä siitä tulenkestävää. Puu sinällään ei syty helposti, kuten kaikki eräretkellä nuotiota sytytelleet tietävät. Tar- vitaan tuohta ja muita sytykkeitä.” Kun puhutaan puusta rakennusmateriaalina, on Greenin mukaan tärkeää tiedostaa, että kyseessä eivät ole tavalliset kakkosneloset. ”Insinööripuutuotteet eli ristiinliimattu massiivipuu ja liimapuu ovat kaiken a ja o. Puu on erittäin joustava mate- riaali ja siitä saadaan erilaisin liimausratkaisuin lähes mitä tahansa rakenteita.” Perustan päälle puuta Jos satakerroksinen puukerrotalo rakennettaisiin, maan alla pitäisi olla betoninen perusta. Maan pinnalta lähtien rakenne olisi pääosin puuta, ontot pystysuorat pilarit mu- kaan lukien. Pilareiden sisällä olisi teräskaapeleita, jotka betoniperustaan kiinnitettyinä tukisivat rakennusta ja an- taisivat sille riittävän vetojännityksen ja vakauden. Yksi Michael Green Architecture -yrityksen kuuluisim- mista suunnitteluprojekteista on Yhdysvaltain Minnea- poliksessa sijaitseva T3, jonka rakenteissa on noin 3 600

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56 Page 57 Page 58 Page 59 Page 60 Page 61 Page 62 Page 63 Page 64 Page 65 Page 66 Page 67 Page 68 Page 69 Page 70 Page 71 Page 72 Page 73 Page 74 Page 75 Page 76 Page 77 Page 78 Page 79 Page 80 Page 81 Page 82 Page 83 Page 84